Ulkopuolisten historiaa Ainur Elmgrenin silmin

Ainur Elmgrenin sarjakuvissa on vanhojen seikkailutarinoiden tuntua.

Teksti: Mia Collan

A01

Kuva: Mia Collan

Ainur Elmgren on ollut mukana monessa projektissa ja julkaissut joukon omakustanteita. Hän tutkii historiaa niin sarjakuvissaan kuin työssään tutkijana Helsingin yliopistolla. Lukioaikoina Suomen historia tuntui tylsältä, mutta nyttemmin hän on tehnyt töitä juuri siihen liittyen.

Tapaamme Elmgrenin kanssa Sarjakuvakeskuksella. Tarjoan kahvia ja teetä, hän valitsee teen. Kysyn, mitä on työn alla.

– Nyt teen sarjakuvaa Kekkosesta. Se on osa yhteisjulkaisua, jossa on enimmäkseen tutkijoiden esseitä. En halua siitä pelkästään kuvitettua esseetä, vaan haluan, että kuvilla on yhtä tärkeä rooli kuin tekstillä.

– Siihen tulee kuitenkin alaviitteet, koska lukijalle pitää antaa mahdollisuus tarkistaa väitteeni.

Noin 18 sivun mittainen työ kertoo Kekkosen ajasta etsivässä keskuspoliisissa 20-luvulla ja siinä käsitellään Kekkosen ristiriitaista suhdetta demokratiaan. Työn alla on myös elämäkertasarjakuva toimittaja ja kirjailija Erkki Valasta (1902–1991).

Kekkonen01

Katsaus Kekkosen hommiin etsivässä keskuspoliisissa 1920-luvulla. 

Opiskeluaikoina Lundin yliopistossa Ruotsissa Elmgren teki kuvituksia ja sarjakuvia humanistisen opiskelijajärjestön julkaisuihin ja Lundagårdiin, Ruotsin vanhimpaan ylioppilaslehteen. Jossain välissä syntyi söpö sikahahmo Pink.

– Sillä ei ollut mitään tekemistä samannimisen laulajan kanssa. Pink oli vaaleanpunainen ruotsinsuomalainen feministisika, joka laukoi erilaisia totuuksia.

Onko hahmossa myös jotain Elmgrenistä itsestään?

pink-ainur-elmgren– Se oli vähän hassua, koska ajattelin sen niin, mutta en ikinä saanut sellaista palautetta. Ei sitä jotenkin käsitetty, ehkä juuri sen takia, että se oli sika. Ihmiset eivät oikein osanneet suhtautua siihen omakuvana vaan ajattelivat, että onko tämä jotain satiiria feministeistä. Tosin eräs konservatiivinen opiskelijajärjestö halusi irtisanoa Lundagårdin tilauksen, koska ”siinähän on se sikakin”.

Toinen sarjakuvaprojekti yliopistoajoilta on Goldenbird-sarja (2006–), jota Elmgren on piirtänyt jo kymmenen vuoden ajan. Mistä idea sarjakuvaan lähti?

– Oikeastaan väitöskirjatyöstäni. Selailin vanhoja lehtiä, joissa ulkomaan uutisia kuvailtiin värikkäästi ja kantaaottavasti. Mielikuvitus rupesi laukkaamaan. Halusin perehtyä vähän enemmän yhteen erikoiseen tapahtumaan Adrianmeren rannalla.

1920-luvun alussa nykyisen Kroatian alueella oli useita kaupunkeja, jotka kuuluivat Itävalta-Unkariin, mutta niissä oli italialainen enemmistö. Ensimmäisessä maailmansodassa Italia oli liittynyt ympärysvaltojen puolelle toivoen saavansa nämä kaupungit itselleen. Voitettuaan sodan ympärysvallat päättivät perustaa alueelle uuden valtion, Jugoslavian. Italialaiset pettyivät ja eräs runoilija ja sotaveteraani otti vallan yhdessä tällaisessa kaupungissa.

– Goldenbirdin tarina on kuvitteellinen, mutta sillä on historiallinen tausta. Päähenkilöinä seikkailee erilaisia turisteja ja onnenonkijoita. He ovat kaupungissa, joka joutuu saarroksiin, koska diktaattori ei suostu luovuttamaan sitä Jugoslavialle.

– Halusin kuvata Euroopan historiaa ulkopuolisten silmin. Ei pelkästään eurooppalaisten ihmisten vaan myös Eurooppaan tulevien ihmisten silmien läpi.

Mukana on amerikkalaisia blues- ja jazz-taiteilijoita, jotka sekaantuvat hämmentäviin tapahtumiin. Seassa on myös sisällissodan jälkeen Suomesta paennut punainen tamperelainen. Kysyn, onko Elmgren saanut tästä lukijapalautetta.

– Minulle on sarjakuvan ansiosta kertynyt ystäviä. Ja se on kaikkein imartelevinta, että tosi mielenkiintoiset henkilöt ovat kiinnostuneet sarjakuvistani.

ainur-goldenbird

 Goldenbird-sarjasta.

Elmgren on myös historiantutkija. Tällä hetkellä hän työskentelee Helsingin yliopistolla apurahatutkijana.

– Teen paljon yhteistyötä politiikan-, sosiologian- ja sukupuolentutkijoiden kanssa. Se on oikeastaan lempipuuhaani, että tapaa ihmisiä eri aloilta.

Elmgren syntyi Ruotsissa vuonna 1979. Hän muutti perheensä kanssa Saksaan 11-vuotiaana ja kävi lukion Suomessa 90-luvun puolivälissä. Tohtoriksi Elmgren väitteli Lundin yliopiston historian laitokselta vuonna 2008.

Kiinnostus Suomen historiaan heräsi vasta lukion jälkeen. Elmgren huomasi, että Suomen lähimenneisyys oli paljon rosoisempi kuin, mitä koulussa kerrottiin. Väitöskirjan hän teki Ruotsi-kuvasta suomalaisessa lehdistössä vuosina 1918–1939.

– Minua alkoi kiinnostaa 20-luku ja 30-luku, mikä näkyy sarjakuvistanikin. Sieltä löytyi paljon samastumiskohtia, kaiken uuden kokeilua. Maailma samaan aikaan sekä laajeni että pieneni, kun teknologia kehittyi.

– Minua kiinnostaa myös se, miten aatteilla on tehty väkivaltaa ihmisille ja ehkä olen tätäkin tuonut vähän esille sarjakuvissani.

Elmgrenin sarjakuvissa seikkaillaan mielenkiintoisissa ympäristöissä. Tyylissä on vanhojen seikkailutarinoiden tuntua. Sarjakuvia lukiessa pääsee kurkistamaan historiaan ja ehkä oppimaan jotain uuttakin. Elmgren on myös piirtänyt feministisiä historiallisia tarinoita eroottiseen Swedish Comic Sin -antologiasarjaan (Nattserier) sekä Team Pärvelön julkaisemaan Lepakkoluola-antologiaan (2014), jossa kerrotaan naisten välisestä rakkaudesta menneisyydessä ja mytologiassa.

Taustatyön määrä näkyy yksityiskohdissa. Elmgrenin työ historian parissa luo todellista syvyyttä tarinoihin ja viimeistelee kokonaisuuden.

ainur-swedish-comic-sin

Antologiasta Swedish Comic Sin 3 (2012).

 

Ainur Elmgren

Tämän hetken suosikkisarjakuva:

Tinet Elmgrenin 24 h -sarjakuva "The Slow and the Relentless". Odotan myös innolla hänen postapokalyptistä tarinaansa "Sockerärter". 

Mieleenpainuvin palaute:

– Parasta on, kun ihmiset tulevat tunnustamaan rakkautensa keksimääni sarjakuvahahmoon. Ja miksei myös minuunkin.

Seuraava odottava projekti:

– Elämä.

Teksti on aiemmin julkaistu Sarjainfo-lehdessä 1/2016. Tilaa Sarjainfo kotiisi täältä.

Sarjakuvakommentti

ainur-elmgren-1

ainur-elmgren-2