2005: Jii Roikonen

puupaa_roikonen_2.jpg

Suomen sarjakuvaseura on päättänyt antaa Puupäähattu-palkintonsa vuonna 2005 Juha ”Jii” Roikoselle. Hänen tunnetuin luomuksensa on Jasso-kissa, veikeä sanan säilän heiluttaja, joka tekee häntänsä kanssa selvää jälkeä lähiympäristöstään.

Juvalla syntynyt Roikonen (s. 1970) nousi Suomen sarjakuvakartalle 1990-luvun alun pienlehtiaallon myötä. Parissa vuodessa hän teki kolme kiiteltyä omakustannejulkaisua – Therapyn (1990), Mutapohjan (1992) ja Riddlen (1992). Niissä olivat jo oraalla Roikosen tuotannon ominaisimmat piirteet: sähäkät juonenkäänteet ja kielen veikeä vääntely.

Riddlessä nähtiin ensi kerran Jasso-kissa ja sen puhuva häntä. Roikonen alkoi muokata Jassosta sanomalehtisarjakuvan hahmoa. Sarja ilmestyi Helsingin Sanomissa 1993–1995. Sen jälkeen sitä on nähty useissa eri lehdissä. Jasso-albumeita on ilmestynyt kymmenen. Jassosta on tehty myös animaatiosarja vuonna 1997, jossa kissan ja hännän äänenä toimi Heikki Määttänen.

Roikosen sarjakuvat edustavat eräänlaista aisoissa pidettyä surrealismia. Niissä voi tapahtua mitä tahansa; leivänpaahtimet puhuvat ja Mururoan atolli osoittautuukin ystävällisesti rupattelevaksi aamiaismuroksi. Roikonen pitää kuitenkin luovuuden purskahdukset aisoissa, eikä anna niiden viedä liiaksi mukanaan. Roikosen sarjakuvista löytyy vaikutteita muun muassa italialaisen Benito Jacovittin reikäpäisistä Cocco Billeistä, J. Tilsan kiperistä sanaleikeistä ja Joakim Pirisen villeistä lähiövisioista. Hän löysi kuitenkin oman, tunnistettavan tyylinsä lähes välittömästi.

puupaa_roikonen_1.jpg
Sanoma- ja aikakauslehtien sarjakuvasivut tuntuvat usein kovin yksiniittisiltä ja vivahteettomilta. Ilmaisussa ja tarinoissa ei ole riittävästi varianssia. Roikonen on omalta osaltaan kaventanut kuilua ns. valtavirtasarjakuvan ja ns. vaihtoehtosarjakuvan välillä. Hänen sarjakuvissaan on sellaista energisyyttä ja luovaa hulluutta, jota maailma kaipaisi enemmän. Roikosen sarjakuvien käymisaineina ovat positiivisuus, hyväntuulisuus ja elämänmyönteisyys. Sapekkuutta tai pahansuopuutta niistä ei löydä. Roikosen sarjakuvat korostavat leikillisyyden merkitystä elämässä. Elo ilman iloa on raskasta kantaa.

Muotoilun vuoden vuoksi todettakoon myös, että Roikonen on tuotteistanut sarjakuvansa varsin ainutlaatuisella tavalla. Hän on suunnitellut vuosien mittaan koko joukon Jasso-oheistuotteita, tyynyliinoista limonadiin. Kaupallisen potentiaalin ulosmittauksen sijaan on ollut kyse silkasta hauskanpidosta, niin kuin noin 300 hengen kokoisen Jasso-glubin pyörittämisessäkin. Laskelmoivana ja jättimäisiin yksikköihin uskovana aikana on ilo törmätä taiteilijaan, joka uskoo muotoiluun sen itsensä tähden.