Puupäähatutettu Martti Sirola ammentaa aiheensa kansanhuumorista, Suomen historiasta ja luonnosta

Suomen sarjakuvaseura on päättänyt myöntää vuoden 2018 Puupäähattu-palkinnon pitkän linjan sarjakuvataiteilijalle ja kuvittajalle, Martti Sirolalle (s. 1947).

puupaahattu martti sirola web

 Kuva: Henry Söderlund

Kuvaamataidon opettajaksi valmistunut Sirola toimi uransa alussa taideterapeuttina Hesperian sairaalassa ja opetti taideterapiaa Helsingin sairaanhoito-oppilaitoksessa. 

Työn ohessa syntyi kolme albumia Apassit-sarjakuvaa vuosina 1974–1976. Nuo teokset olivat harvinaisia ja vaikuttavia lukukokemuksia aikana, jolloin muita pitkiä suomalaisia sarjakuva-albumeita ei käytännössä ollut. 

Kahdessa ensimmäisessä kirjassa nuoret kaupunkilaislapset päätyvät luonnon armoille tahallaan tai tahtomattaan ja joutuvat selviämään ilman aikuisten apua. Kolmas Apassit-teos, Rautaparta, oli jotakin aivan muuta. Kulttiteoksen arvon ansaitsevassa tarinassa esitetään 1970-luvun kasvatuksellisia näkökulmia heijastava ja silti omaperäinen, vahvasti satiirinen kuva kansainvälisen tajuntateollisuuden menettelytavoista. 

Nuortensarjojen jälkeen Sirola keskittyi kansanperinteeseen, jolloin syntyivät albumisarjat hölmöläistarinoista sekä kiertäviin kaskuihin pohjaava Jäpänperä.

sirola-ruutu-japanpera-web

Vuodesta 1980 lähtien vapaana taiteilijana toimineen Sirolan tuotantoon kuuluu parikymmentä enimmäkseen lapsille ja nuorille suunnattua sarjakuvateosta. Hän on tehnyt esimerkiksi salapoliisi Jukka Vihi -kirjoja Kari Vaijärven kanssa sekä kuvittanut Raija Orasen satukirjoja. Vuonna 2007 Sirola toteutti albumin Hiiden heimo, kuvauksen Vihdin synnystä kunnan 500-vuotisjuhlan kunniaksi.

Sirolan piirrostyyli on hyvin tunnistettavaa ja ilmeikästä. Hänen huumorintajunsa on pääosin lempeää ja ymmärtäväistä, mutta ei särmätöntä. Sirolan teosten antama esimerkki muistuttaa, miten huolella ja ajatuksella tehty sarjakuva voi sekä tallentaa kansakunnan kokemuksia että opastaa suuntaa tulevaisuuteen.  

Sirolan töitä on esillä Puupäähattu 2018 -näyttelyssä Kansalliskirjaston Café Rotundassa, Unioninkatu 36, 00170 Helsinki 16.1.–9.3.2018.

Marttisirola-irvileuka-web

Irvileuka (Mäkelä, 2015). 

Linkkejä

sirola-kansi-apassit-web

sirola-kansi-holmola-web

Martti Sirolan tuotannon sarjakuvakirjat

  • Apassit. Weilin & Göös, 1974
  • Apassit. Erämaaseikkailu. Weilin & Göös,1975
  • Apassit. Rautaparta. Weilin & Göös, 1976 
  • Apassit, yhteispainos. Weilin & Göös, 1986

Hölmölä-sarja

  • Hölmölän väki. Weilin & Göös, 1976
  • Hölmölän akat. Weilin & Göös, 1977
  • Hölmölän ukot. Weilin & Göös, 1978
  • Hölmölän arkea. Weilin & Göös, 1980 
  • Hölmölän kauppa. Weilin & Göös, 1982
  • Hierrekierre. Käsik. Aku-Pekka Laakso ja Pekka Seppänen. Weilin & Göös, 1984

Jäpänperä-sarja

  • Käikkä. Weilin & Göös, 1985
  • Härmäläiset. Weilin & Göös, 1986
  • Suruton seurakunta. Weilin & Göös, 1987

Jukka Vihi -sarjakuvat Kari Vaijärven kanssa

  • Anakondan arvoitus. Cultura, 1991
  • Ilmapallorosvot. Cultura, 1995

Kippo, Nappo ja Kuuppa -sarja

  • Kippo, Nappo ja Kuuppa. (Kuvakirja) Cultura, 1997
  • Rottalan kummitus. Mäkelä, 2012
  • Irvileuka. Mäkelä, 2015
  • Hiiden heimo. Vihdin kunta, 2007

Lisäksi on useita kuvitettuja kirjoja ja muita teoksia.  

Puupäät

puupaa.png

Suomen sarjakuvaseura ry on vuodesta 1972 lähtien jakanut arvostetuinta suomalaiselle sarjakuvantekijälle annettavaa palkintoa, Puupäähattu-palkintoa. Nimensä ja muotonsa se on saanut Ola Fogelbergin klassisen sarjakuvahahmon Pekka Puupään päähineen mukaan.

Palkinto on tähän mennessä myönnetty seuraaville tekijöille (suluissa tekijän tärkeimmän sarjakuvan nimi):

2023 Mari Ahokoivu
2022 Harri "Wallu" Vaalio
2021 Hanneriina Moisseinen
2020 Petteri Tikkanen
2019 Sari Luhtanen ja Tiina Paju (Maisa ja Kaarina)
2018 Martti Sirola
2017 Tiitu Takalo
2016 Ville Pirinen
2015 Kari Korhonen (Disney)
2014 Terhi Ekebom
2013 Heikki Paakkanen
2012 Kaisa Leka
2011 Tommi Musturi
2010 Tiina Pystynen
2009 Ville Ranta
2008 Juho Juntunen 
2007 Marko Turunen
2006 Ilkka Heilä (B. Virtanen)
2005 Jii Roikonen (Jasso-kissa)
2004 Timo Aarniala
2003 Katja Tukiainen
2002 Petri Hiltunen (Praedor, Väinämöisen paluu)
2001 Jukka Tilsa
2000 Jussi "Juba" Tuomola (Viivi ja Wagner)
1999 Kati Kovàcs 
1998 Pauli Heikkilä ja Markku Paretskoi (Vanhat herrat)
1997 Matti Hagelberg
1996 Egon Meuronen ja Olavi Vikainen
1995 Pentti Otsamo
1994 Pauli Kallio (Kramppeja ja Nyrjähdyksiä)
1993 Riitta Uusitalo (Nasu, Tipu Laitinen)
1992 Jyrki "Jykä" Paavola ja Risto "Rike" Nurisalo
1991 Kivi Larmola
1990 Touko Laaksonen alias Tom of Finland (Kake, Mike)
1989 Timo Mäkelä (Peikkonen, Häjyt)
1988 Usko Laukkanen
1985 Kari Leppänen (ei vastaanottanut palkintoa)
1984 Kari Suomalainen (Wälskärin kertomuksia)
1983 Jorma Pitkänen (Näkymätön Viänänen)
1982 Erkki Tanttu (Rymy-Eetu)
1981 Mauri Kunnas
1980 Tove ja Lars Jansson (Muumi)
1979 Veli-Pekka Alare (Pekko)
1978 Tarmo Koivisto (Mämmilä)
1975 Asmo Alho (Kieku ja Kaiku)
1973 Veikko Savolainen (Joonas)
1972 Toto Fogelberg-Kaila (Pekka Puupää)

Palkinto on jaettu sarjakuvataiteilijoille vuosittain, kahta lyhyttä taukoa lukuun ottamatta. Palkinnon perusteet ja painotukset ovat vaihdelleet, koska kukin saaja on vaikuttanut suomalaiseen sarjakuvaan omalla tavallaan. Puupäähattua ei kuitenkaan ole milloinkaan jaettu yksittäisestä albumista vaan koko tuotannosta.

1970–80-luvuilla ammattimaisia piirtäjiä oli vain kourallinen. Puupäähatun saajat olivat osin myös nuoria tekijöitä, joista tuli veteraaneja vasta iän myötä.

1990-luvulla nousi uusi piirtäjäsukupolvi, joka innostui 1970-luvun sarjakuvabuumista eurooppalaisine laatusarjakuvineen ja kokeili siipiensä kantokykyä sarjakuvaseurojen lehdissä 1980-luvulla. 

2000-luvun ilmiö on ollut naispiirtäjien määrän kasvu, mikä on näkynyt myös palkituissa.