Puupäähattu 2024 Pekka A. Manniselle

Z91 4702 1

(Valokuvat: Henry Söderlund / Suomen sarjakuvaseura)

Suomen sarjakuvaseura on päättänyt myöntää Puupäähattu-tunnustuspalkinnon sarjakuvantekijä ja kasvatustieteen tohtori Pekka A. Manniselle (s. 1959).

Manninen on aina ollut kiinnostunut hämärän rajamailla liikkuvista sarjakuvista ja varsinkin tahallisesti tai tahattomasti parodisista tarinoista. Kansanperinteelliset, myyttiset hahmot alkoivat esiintyä jo hänen varhaisissa omissa sarjakuvissaan. Niitä julkaistiin aluksi NonStopin lukijan sarjakuvana sekä Sarjainfossa, ja pian Mannisen kynänjälkeä näkyi lukuisissa pien- ja isommissakin julkaisuissa. Ensimmäinen omakustanne, Milanon ihme, ilmestyi 1981. Inspiraatiota antoivat esimerkiksi vapaalla otteella suomeksi toimitetut supersankarisarjakuvat, kuten Teräsmiehen poika ja kauhulehti Shokki. Mannisen oma suosikkihahmo on Marvelin universumia koossa pitelevä Tohtori Outo.

Manninen liittyi Tampereen sarjakuvaseuraan sen alkuvaiheessa, ja hän on päätoimittanut seuran toiminnan tärkeintä tuotetta, Sarjari-lehteä, vuodesta 1982 lähtien. Se on ainoa säännöllisesti ilmestyvä suomalainen sarjakuvalehti. Opinnäytetyöt Tampereen yliopistoon olivat sarjakuva-aiheisia, ja Manninen väitteli kasvatustieteen tohtoriksi vuonna 1995. Hänen väitöskirjansa Vastarinnan välineistö: Sarjakuvaharrastuksen merkityksestä oli Suomen ensimmäinen sarjakuva-aiheinen väitös.

PekkaA.Manninen teoskuvaPekkaA.Manninen_teoskuva_3.jpg

Z91 4683 1

(Valokuvat: Henry Söderlund / Suomen sarjakuvaseura)

Tutkimuksessaan Manninen osoittaa, miten lapset ja nuoret voivat luoda sarjakuvien avulla oman ilmaisukielensä esimerkiksi parodioimalla vallitsevaa todellisuutta. Samaan aikaan aikuiset ovat usein ymmärtämättömyyttään tuominneet sarjakuvat kieltä ja muita ilmaisutaitoja köyhistäväksi välineeksi. Mannisen rouhealla tyylillä piirtämiä sarjakuvasivuja on vuodesta 1976 lähtien julkaistu yli 5000 sivua.

Hänen pitkäaikaisia hahmojaan ovat muun muassa tiedemiliisi Igor Motor, tulevaisuuden kyborgipoliisi Teräslilja sekä kotikaupunkiaan kaikelta yliluonnolliselta turvaava Kapteeni Kuolio.

Näistä aktiivisimpia ovat Teräslilja, joka ilmestyy Tähtivaeltaja-lehdessä. Teräslilja kirjaimellisesti räjäyttää taivaan tuuliin inhottavat muoti-ilmiöt ja kuvottavat julkkikset.

24

Sarjari-lehden vakiohahmo Kapteeni Kuoliolla on myös oma albumisarjansa, jossa paljastetaan Tampereen maaginen ja mystinen piilotodellisuus. Kuolio on siviilissä skitsofreenikko, sairaseläkeläinen Veikko Eloranta. Hahmo näkee sen, mitä niin sanotut normaalit ihmiset eivät, vaikka asioita tapahtuu heidän silmiensä edessä.

Oman piirrostyönsä ohella Manninen opettaa sarjakuvaa lasten ja nuorten kuvataidekoulussa, kasvattaen uusia tekijöitä ruutujen maailman ymmärtäjiksi. Mannisen sarjakuvien vino näkökulma oikaisee näkemyksiämme niin kansanperinteestä, historiasta kuin nykyisestä todellisuudestakin.

Pekka Allan Manninen
s. 1959, Ruutana (Kangasala)

Kasvatustieteen tohtori 1995, Tampereen yliopisto
Opettaja, Sara Hildén -akatemian kuvataidekoulu
Kuvittaja, SANARIS Oy

Useita artikkeleita sarjakuva-aiheista muun muassa Tähtivaeltajaan, Sarjainfoon ja alan tietoteoksiin.

 

Lisätietoa

Teos- ja pressikuvia sisältävä kansio (pressikuvien käytön yhteydessä mainittava kuvaaja: Henry Söderlund)

 

Z91 4728 1

(Valokuvat: Henry Söderlund / Suomen sarjakuvaseura)

 

Bibliografia
Milanon ihme 1. Ruutana: Pekka Manninen, 1981.
Toinen ristiretki. Teksti: Ilpo Lagerstedt. Kuvitus: Pekka A. Manninen. Suomalaisia sarjakuvia 1. Seinäjoki: Seinäjoen sarjakuvaseura, 1986. ISBN 951-99743-5-0.
Kootut harhat. Tampere: Hiljainen Kulttuuriyhdistys, 1987.
Igor Motor Villissä Lännessä. Toimitus: Pekka Manninen, Timo Kokkila, Ilpo Lagerstedt. Suomalaisia sarjakuvia 3. Seinäjoki: Seinäjoen sarjakuvaseura, 1989. ISSN 0783-3970.
• Lindman, Marja-Liisa & Manninen, Pekka A. & Krook, Arja: Sukellus sarjakuvaan. Piirrokset ja sarjakuvat: Pekka A. Manninen ym. Helsinki: VAPK-kustannus, 1992. ISBN 951-37-0866-7.
Vastarinnan välineistö: Sarjakuvaharrastuksen merkityksestä. Väitöskirja, Tampereen yliopisto. Tampere: Tampere University Press, 1995. ISBN 951-44-3709-8.
Hunajakenno. Teksti: J. Lehto. Kuvitus: Pekka A. Manninen. Helsinki: Sarjamafia, 1997. ISBN 952-5171-01-9.
Kapteeni Kuolio ja Tamperkele. Kerubi-sarja 1. Helsinki: Suomen yrityslehdet, 2002. ISBN 952-5449-20-3.
Edestä maan ja kuninkaan!. Teksti: Pekka A. Manninen. Kuvitus: Petri Hiltunen. Vänrikki Stoolin korkeajännitys. Tampere: Egmont, 2004. ISBN 952-469-083-7.
Kalevipoeg -Viron sankarieepos. Kuvitus P. A. Manninen. Pilot, 2005. EAN 9789524643917
Kapteeni Kuolio ja Pispalan vampyyrit. Turku: Zum Teufel!, 2006. ISBN 952-99699-0-2.
Kapteeni Kuolio kohtaa Syksyn. Propaganda Records, 2006.
Teräslilja: Kivaa pahaa. Tarinat yhtä lukuun ottamatta ilmestyneet aiemmin Tähtivaeltaja-lehdessä 1990–99. P. A. Mannisen kootut 1. Turku: Zum Teufel, 2007. ISBN 978-952-99699-1-3.
Kapteeni Kuolio: Tampereen sankari. Osa tarinoista julkaistu aiemmin Sarjarissa 1990–2001. P. A. Mannisen kootut 2. Turku: Zum Teufel, 2008. ISBN 978-952-5754-00-1.
Kapteeni Kuolio ja Suomen salainen kuningas. (Romaani) Turku: Zum Teufel, 2008. ISBN 978-952-5754-01-8.
Kapteeni Kuolio ja Kalevankankaan ihmissusi. Turku: Zum Teufel, 2009. ISBN 978-952-5754-06-3.
Ellen Helldor. P. A. Mannisen kootut 3. Turku: Zum Teufel, 2009. ISBN 978-952-5754-14-8.
Kapteeni Kuolio ja Kapteeni Kökkö. P. A. Mannisen kootut 4. Turku: Zum Teufel, 2010. ISBN 978-952-5754-26-1.
Kapteeni Kuolio ja Hämeenpuiston muumio. Turku: Lempo Kustannus, 2011. ISBN 978-952-5938-02-9.
Unisarjakuvia. P. A. Mannisen kootut 5. Turku: Lempo Kustannus, 2011. ISBN 978-952-5938-08-1.
Pornoa ja verta. Turku: Lempo Kustannus, 2012. ISBN 978-952-5938-10-4.
Kumma historia. P. A. Mannisen kootut 6. Turku: Lempo, 2012. ISBN 978-952-5938-14-2.
Teräslilja: Iso pipi. P. A. Mannisen kootut 7. Turku: Lempo, 2013. ISBN 978-952-5938-24-1.
Kapteeni Kuolio ja Tampellan sähköenkeli. Turku: Lempo, 2013. ISBN 978-952-5938-23-4.
Olen kuvakone. P. A. Mannisen kootut 8. Turku: Lempo, 2014. ISBN 978-952-5938-29-6
Kapteeni Kuolio ja Juhannuskylän noita. Turku: Lempo, 2015. ISBN 978-952-5938-39-5.
Teräslilja vs. Mutanttizombiet. Teksti: P. A. Manninen. Kuvitus: useita tekijöitä. Seitti, 2015. ISBN 978-952-67914-8-7.
Pottakylän lapset. Teksti: Pekka A. Manninen. Kuvitus Aura Ijäs. Helsinki: Arktinen Banaani, 2017. ISBN 978-952-270-340-8.
Kapteeni Kuolion Super-Manse. P. A. Mannisen kootut 9. Turku: Lempo, 2018. ISBN 978-952-5938-78-6.
Kapteeni Kuolio ja Pyynikin näkit. Turku: Lempo, 2019. ISBN 978-952-5938-60-9.
Kapteeni Kuolio ja Kissanmaan hirviökissa. Turku: Lempo, 2021. ISBN 978-952-5938-64-0.
Kapteeni Kuolio ja maailmojen sota Viinikassa. Turku: Lempo, 2023. ISBN 978-952.5938-66-1.

Puupäät

puupaa.png

Suomen sarjakuvaseura ry on vuodesta 1972 lähtien jakanut arvostetuinta suomalaiselle sarjakuvantekijälle annettavaa palkintoa, Puupäähattu-palkintoa. Nimensä ja muotonsa se on saanut Ola Fogelbergin klassisen sarjakuvahahmon Pekka Puupään päähineen mukaan.

Palkinto on tähän mennessä myönnetty seuraaville tekijöille (suluissa tekijän tärkeimmän sarjakuvan nimi):

2024 P.A. Manninen
2023 Mari Ahokoivu
2022 Harri "Wallu" Vaalio
2021 Hanneriina Moisseinen
2020 Petteri Tikkanen
2019 Sari Luhtanen ja Tiina Paju (Maisa ja Kaarina)
2018 Martti Sirola
2017 Tiitu Takalo
2016 Ville Pirinen
2015 Kari Korhonen (Disney)
2014 Terhi Ekebom
2013 Heikki Paakkanen
2012 Kaisa Leka
2011 Tommi Musturi
2010 Tiina Pystynen
2009 Ville Ranta
2008 Juho Juntunen 
2007 Marko Turunen
2006 Ilkka Heilä (B. Virtanen)
2005 Jii Roikonen (Jasso-kissa)
2004 Timo Aarniala
2003 Katja Tukiainen
2002 Petri Hiltunen (Praedor, Väinämöisen paluu)
2001 Jukka Tilsa
2000 Jussi "Juba" Tuomola (Viivi ja Wagner)
1999 Kati Kovàcs 
1998 Pauli Heikkilä ja Markku Paretskoi (Vanhat herrat)
1997 Matti Hagelberg
1996 Egon Meuronen ja Olavi Vikainen
1995 Pentti Otsamo
1994 Pauli Kallio (Kramppeja ja Nyrjähdyksiä)
1993 Riitta Uusitalo (Nasu, Tipu Laitinen)
1992 Jyrki "Jykä" Paavola ja Risto "Rike" Nurisalo
1991 Kivi Larmola
1990 Touko Laaksonen alias Tom of Finland (Kake, Mike)
1989 Timo Mäkelä (Peikkonen, Häjyt)
1988 Usko Laukkanen
1985 Kari Leppänen (ei vastaanottanut palkintoa)
1984 Kari Suomalainen (Wälskärin kertomuksia)
1983 Jorma Pitkänen (Näkymätön Viänänen)
1982 Erkki Tanttu (Rymy-Eetu)
1981 Mauri Kunnas
1980 Tove ja Lars Jansson (Muumi)
1979 Veli-Pekka Alare (Pekko)
1978 Tarmo Koivisto (Mämmilä)
1975 Asmo Alho (Kieku ja Kaiku)
1973 Veikko Savolainen (Joonas)
1972 Toto Fogelberg-Kaila (Pekka Puupää)

Palkinto on jaettu sarjakuvataiteilijoille vuosittain, kahta lyhyttä taukoa lukuun ottamatta. Palkinnon perusteet ja painotukset ovat vaihdelleet, koska kukin saaja on vaikuttanut suomalaiseen sarjakuvaan omalla tavallaan. Puupäähattua ei kuitenkaan ole milloinkaan jaettu yksittäisestä albumista vaan koko tuotannosta.

1970–80-luvuilla ammattimaisia piirtäjiä oli vain kourallinen. Puupäähatun saajat olivat osin myös nuoria tekijöitä, joista tuli veteraaneja vasta iän myötä.

1990-luvulla nousi uusi piirtäjäsukupolvi, joka innostui 1970-luvun sarjakuvabuumista eurooppalaisine laatusarjakuvineen ja kokeili siipiensä kantokykyä sarjakuvaseurojen lehdissä 1980-luvulla. 

2000-luvun ilmiö on ollut naispiirtäjien määrän kasvu, mikä on näkynyt myös palkituissa.