Arvio: Heikki Jokinen
On todella vaikeaa elättää itsensä mielikuvituksellaan. Vielä vaikeampaa on tehdä se vuosikymmenestä toiseen.
Tamperelainen käsikirjoittaja Pauli Kallio (s. 1960) on onnistunut tässä. Vieläpä sarjakuvassa, eli taiteenlajissa, jossa eivät ole liikkuneet isot palkkiot, palkinnot ja apurahat. Tehkää perässä.
Piirtäjä Jussi Karjalainen (s. 1963) oli sopinut Ilta-Sanomiin kuukauden kotimaisen sarjakuvan kesäkuuksi 1986. Aiheen päättämisessä oli vaikeuksia ja Karjalainen kysyi Kalliota tekemään käsikirjoitukset. Hän suostui heti.
Tuolloin Kallio opiskeli haluttomasti yleistä kirjallisuustiedettä. Hän kantoi postia, julkaisi Reija Niemisen kanssa Suuri Kurpitsa -lehteä ja kirjoitti musiikkiarvosteluja Rumba-lehteen.
Suhteita ja suhteettomuuksia -nimen saanut sarja koostui visuaalisesti vaihtelevista irtostripeistä. Aiheet liikkuivat ihmissuhteiden vaikeuden ympärillä. Käsikirjoittajan ura oli alkanut: tämä oli ensimmäinen sarjakuva, josta Kallio sai oikean palkkion. Sääli, että Jussi Karjalainen jätti piirtämisen ja keskittyi muihin töihin.
Ammatti: käsikirjoittaja (Suuri Kurpitsa, 2020) on 280-sivuinen, LP-levyn mallinen, mutta sitä pienempi koostekirja. Kallio kokosi siihen otteita lehtiin käsikirjoittamastaan paristakymmenestä sarjakuvasta. Joidenkin sarjojen piirtäjät vaihtuivat ajan myötä.
Piirtäjiä opukseen mahtuu 22: JP Ahonen, Saila Juuti, Ulf K., Jussi Karjalainen, Kati Kovács, Maarit Kytöharju, Karri Laitinen, Mika Lietzén, Jan Lindström, Reetta Niemensivu, Christer Nuutinen, Pentti Otsamo, Ville Pirinen, Tomi Riionheimo, Jii Roikonen, Tiitu Takalo, Petteri Tikkanen, J. Tilsa, Piipa Toivonen, Sami Toivonen, Katja Tukiainen ja Sami Vähä-Aho.
Kirjan toimittanut Kallio on kiivennyt yli siitä, mistä aita on korkein. Huolellisuus leimaa kirjaa alusta loppuun. Mukana olevien sarjakuvien valinta ja niiden originaalien tai painokelpoisten versioiden hankkiminen on vaatinut paljon työtä. Näitä sarjoja tehtiin jo silloin, kun sarjakuvat piirrettiin käsin paperille!
Erityisen onnistunut on tapa esitellä kukin sarja. Käsikirjoittaja ja piirtäjä käyvät vuoropuhelua sarjasta, kirjaavat tilanteen ja muistonsa sen tekemisestä. Tämä aukaisee meille muille paitsi ajankuvaa myös sarjakuvan luomisprosessia. Kommentit on kirjattu tiiviisti ja sujuvasti.
Kuva: Jussi Karjalainen
Kramppien vuodet
Vuonna 1991 alkoi Kallion pitkäikäisin sarjakuva Kramppeja ja nyrjähdyksiä. Rumba-lehden päätoimittaja Rami Kuusinen kysyi Kalliolta, tietääkö hän lehteen sopivaa sarjakuvantekijää. Kyllä tiesi, hän kysyi Christer Nuutista (s. 1971).
Lehti hyväksyi näytesarjat ja Rumbassa sarja pyöri 60 jakson verran. Nelirivisen sarjan erikoisuus oli kunnianosoitus George Herrimanin Krazy Katille. Sarjan alalaidassa oli erillinen yhden rivin tarina.
Laajan lukijakunnan sarja keräsi ilmestyessään Helsingin Sanomissa 1993–95. Nuutisen lyyrisen pyöreäkulmainen viiva ja sadunomaiset maisemat sopivat hyvin yhteen käsikirjoitusten säyseän hyväätarkoittavuuden ja idealismin kanssa.
Nuutinen lopetti 1990-luvun puolivälissä sarjan piirtämisen, mutta palasi Kramppien piirtäjäksi vuonna 2008. Silloin sarja sai Suomen Kuvalehdessä sivun, jolla aiemmin ilmestyi Tarmo Koiviston Mämmilä. Kramppien tarina SK:ssa loppui kymmenen vuoden ja 497 jakson jälkeen.
Kuva: Christer Nuutinen
Nuutisen siirryttyä muihin töihin Sami Toivonen (s. 1971) piirsi vahvan graafisella tavallaan Kramppeja toistasataa jaksoa lähinnä Suomen Kuvalehteen 1997–98. Seuraava piirtäjä Katja Tukianen (s. 1969) taas toi aivan toisenlaisen tyylin, usein punasävyiset ja enemmän maailmaa tulkitsevat kuin jäljentävät kuvat.
Neljänneksi piirtäjäksi ryhtyi Mika Lietzén (s. 1974). Hänen aikanaan sarja ilmestyi eri lehdissä epäsäännöllisin välein. Tämä näkyi piirrostyylin vaihteluna, josta Lietzén toki ammattitaidollaan selvisi.
Mika Lietzén piirsi ainoan suoraan albumiksi tehdyn Kramppi-tarinan Kukkakauppiaan onnenpäivä (2005). Se on vahvatunnelmainen tarina erosta ja siitä toipumisesta, uusi elämä alkaa vähitellen versoa. Teos on oiva näyte onnistuneesta käsikirjoituksen ja kuvan liitosta.
Tavallaan toinen Kramppien haarauma on Kati Kovácsin (s. 1963) piirtämä Onnen lahjat. Kramppien henkilöt vilahtelivat mukana päähenkilö Maurin maailmassa. Onnen lahjat tuntuu Kramppeja suorapuheisemmalta yhteiskunnallisuudessaan. Osin ehkä pitkäaikaisimman julkaisualustansa (2004–11) Maailman Kuvalehden vuoksi, osin Kovácsin energiaa pursuvan piirroksen vuoksi.
Kuva: Kati Kovács
Pauli, pallo ja levykokoelma
Monien piirtäjien joukossa vakituisempia kumppaneita ovat Ville Pirinen (s. 1973), Pentti Otsamo (s. 1967) ja J.Tilsa (s. 1961). Pirinen piirtää musiikkimaailman katu-uskottavalla tyylillään.
Otsamon kova ammattitaito tekee jalkapallosarjasta visuaalisesti yhtä uskottavan kuin hänen Kallion käsikirjoitukseen samojedikielten tutkijasta piirtämästään albumista M.A.Castren ja Siperian kielioppi (2005). Tilsan lempeä viiva sopii eläinsarjakuva Sekametsään ja Postimies Niilon sanattomaan huumoriin.
Kirjasta välittyy Kallion ammattimainen asenne käsikirjoittajan työhön. Aiheiden ja tyylin valikoima on laaja. Sarjoissa ovat aiheina muun muassa lapsuus, tv-ohjelmat, potkupallo ja muu urheilu, jazz sekä dj:n työ, ihmissuhteet, elämä nuoruuden ja aikuisuuden saranakohdassa, sarjakuvan tekeminen, mykkä huumorisarja postinkantajasta sekä sanomalehtisarjakuvassa hyvin epätavanomainen aihe, masennus.
Kirjasta nousee kirkkaasti esiin Ilta-Sanomien vuosien 1979–2019 sarjakuvatoimittaja Juhani Tolvasen mittava merkitys suomalaiselle sarjakuvalle. Hän käynnisti vuonna 1986 lehdessään kuukauden kotimaisen sarjakuvan, joka tarjosi foorumin monille Kallionkin töille. Ilta-Sanomat lopettaa sen julkaisemisen helmikuussa 2021.
Ammatti: käsikirjoittaja -kirjan taittoi Esa Kerttula. Kokonaisuus ansaitsee erikoiskiitoksen: selkeys, tyylikkyys ja luettavuus istuvat hienosti yhteen. Teosta on ilo katsoa, pidellä käsissään ja lukea.
Kirjan kantta koristaa 20 Kallion kanssa työskennelleiden piirtäjien hänestä tekemää pientä potrettia. Kavalkadi osoittaa yhdellä silmäyksellä Kallion halun ja valmiuden työskennellä monen eri tyylin piirtäjien kanssa.
Kuva: Mika Lietzén
Julkaistu alun perin Sarjainfo-lehdessä 4/2020. Haluatko tukea suomalaista sarjakuvakulttuuria? Tilaa Sarjainfo täältä.