Sarjainfo kartoitti, miten sarjakuvataiteilijoiden apurahatilanne on viime vuosina muuttunut. Jutun lopussa on kalenteri vuodenkierron apurahahauista.
Teksti: Ville Hänninen
Kuvitus: Tuisku Hiltunen
Vuonna 2001 ilmestyi toimittaja Heikki Jokisen selvitys Tuolien välistä omalle pallille – sarjakuva valtion taidehallinnossa. Opetusministeriön julkaisusarjassa ilmestynyt selvitys pyrki kartoittamaan silloista apuraha- ja tukitilannetta ja pohtimaan ratkaisuja ilmeneviin ongelmiin. Taidehallinnon kannalta sarjakuva oli ollut olemassa vasta vuosikymmenen verran, ja ensimmäiset askeleet sarjakuvataiteen tukemiseen oli otettu mutta johtopäätökset tekemättä ja jatkuvuus hauras.
Jokisen teos sopii verrokiksi vuoden 2020 tilanteeseen, joten kiteytän sen lyhyesti. Hän päätyi esittämään kolmea keskeistä asiaa: kirjastoapurahojen oikeudenmukaista jakamista, alan koulutuksen selvittämistä ja käynnistämistä sekä sarjakuvan tuen selkiyttämistä.
Miten on käynyt?
Sarjakuvataiteilijoiden ja kuvittajien kirjastoapurahoihin varattiin Taikessa (valtion Taiteen edistämiskeskus) 50 000 euron määräraha vuonna 2007. Apurahoja myönsi erillinen jaosto, joka perustui vertaisarviointiin. Tuolloin sarjakuva kuului vielä muotoilutoimikuntaan muun muassa keraamikkojen ja fonttisuunnittelijoiden kanssa. Sittemmin sarjakuva- ja kuvitustaiteen jaosto sai esivalmisteltavakseen myös kohde- ja vuosiapurahapäätökset, mutta se lakkautettiin vuoden 2016 lopussa. Sarjakuva ja kuvitus siirtyivät hallitsemattomammin osaksi valtavaa visuaalisten taiteiden toimikuntaa, johon kuuluvat myös eri kuvataiteet ja valokuvataide.
Ratkaisussa on paljon heikkouksia muun muassa vertaisarvioinnin näkökulmasta, koska kuvataiteilijat eivät yleensä tunne sarjakuvaa yhtä hyvin kuin esimerkiksi veisto- tai maalaustaidetta. Tämän vuoksi päätöksentekoa on tällä toimikaudella mieleköitetty niin, että sarjakuvan ja kuvituksen hakemukset esilukee 4–5:stä valtion toimikunnissa jo työskentelevästä alan ammattilaisesta koostuva pooli, ja se tekee esityksen lopullisen päätöksen nuijivalle visuaalisten taiteiden toimikunnalle.
Tällä hetkellä erillistä sarjakuvataiteilijoiden kirjastoapurahaa ei ole. Sarjakuvataiteilijat voivat kuitenkin hakea kirjailijoiden kirjastoapurahaa (haku tammikuussa), ja vuosittain sen jokunen saakin. Summat liikkuvat 5 000–10 000 euron välissä.
Sarjakuvataiteilijoiden ja kuvittajien kirjasto- ja kohdeapurahamääräraha yhdistettiin viime vuosikymmenellä. Samalla summa kohosi 200 000 euron pintaan, jossa se on pysynyt.
Sarjakuvataiteilijoiden apurahatilanne Taikessa
Tilannetta voi tarkastella muutaman perusmittarin kautta.
Kirjallisuuden kirjastoapurahoja myönnettiin sarjakuvataiteelliseen työhön vuonna 2017 50 500, 2018 30 000, 2019 48 000 ja tänä vuonna 72 500 euroa. Summat vaihtelevat siis mainittavasti, mutta kokonaisuudessaan sarjakuvataiteilijat ovat viime vuosina saaneet kirjastoapurahalautakunnalta enemmän apurahoja kuin erillisen jaoston kautta.
Muiden määrärahojen tarkastelu on vaikeampaa, koska sarjakuva ja kuvitus olivat aiemmin budjetissa erillisinä sarakkeina, mutta ne yhdistettiin 2019. Lisäksi alat menevät päällekkäin, limittäin ja lomittain, minkä vuoksi monet hakemukset kuuluvat de facto kumpaankin kategoriaan.
Kohdeapurahoja myönnettiin vuonna 2017 128 000, 2018 113 270, 2019 205 000 ja tänä vuonna 210 000 euroa. Sarjakuvataiteilijat hakevat apurahoja toistaiseksi hieman kuvittajia aktiivisemmin, joten sarjakuvan saama kohdeapurahataso ei ole käytännössä muuttunut.
Maksussa olevien taiteilija-apurahojen määrä on suhteellisen vakaa: vuonna 2017 101 550, 2018 122 770 ja 2019 (kuvitustaide mukana) 228 090 euroa. Pitkällä aikavälillä sarjakuvataiteen saamat apurahavuodet ovat hiljalleen lisääntyneet. Sarjakuva- ja kuvitustaiteelle toimikunnassa allokoidun (käytännössä Taikessa ylempänä kiinni pultatun) summan pienuus vaikuttaa kuitenkin siihen, että pidempiä vuosiapurahoja ei voida myöntää tarpeeksi, vaikka sarjakuvien tekeminen on hidasta ja alan ja taiteilijoiden kehittyminen edellyttäisi mielestäni nimenomaan niiden määrän lisäämistä. Tällä hetkellä Taiken pitkällä apurahalla työskentelevät Matti Hagelberg (viisivuotinen), Hanneriina Moisseinen (3-v.), Ville Ranta (5-v.) ja Marko Turunen (3-v.) – vuoden 2021 alusta vain Hagelberg ja Amanda Vähämäki (3-v.).
Aina kannattaa hakea, hakijoiden määrä lisää myöntöpainetta
Pysyvästi ongelmallisempi tilanne on kuvataiteen näyttöapurahoissa. Kuvataiteen näyttöapurahalautakunta jakaa kuuden kuukauden työskentelyapurahoja ammattitaiteilijoille, joiden teoksia voidaan näyttää julkisesti. ”Apurahoja voivat saada visuaalisten taiteenalojen, mediataiteen ja muotoilun ammattilaiset”, kertoo Taike ohjeissaan, joten kategoria koskee myös sarjakuvaa.
Lautakuntaan ei kuitenkaan kuulu sarjakuvan (tai kuvitustaiteen) edustajaa, mikä näkyy lopputuloksessa. Vuonna 2017 sarjakuvataiteen tekemiseen myönnettiin 32 000, 2018 24 000, 2019 31 300 ja 2020 11 428,57 euroa. Lautakunnan vuosibudjetti on miljoona euroa. Kannattaa silti hakea, koska hakijoiden kasvava määrä lisää myöntöpainetta.
Sama pätee Taiken apurahoihin laajemminkin. Hakemusmääriä tarkastellaan toimikuntien sisällä, ja niillä on merkitystä päätöksenteossa.
Ongelmaksi on tosin muodostunut visuaalisten taiteiden huono asema. Vuonna 2019 visuaalisille taiteille myönnettiin 185 apurahavuotta. Kaikkien taiteenalojen hakijoista visuaalisten taiteiden hakemuksia oli 39 prosenttia, mutta määrärahoja vain 33,5 prosentin edestä. Tämän seurauksena kaikkien kuvataiteiden (ja myös sarjakuva- ja kuvitustaiteen) myöntöprosentit ovat hieman alhaisempia kuin muilla taiteenaloilla. Vertailun vuoksi esimerkiksi kirjallisuustoimikunta sai samana vuonna 14 prosenttia hakemuksista mutta 20 prosenttia vuosiapurahamäärärahoista, ja arkkitehtuuri ja muotoilu viisi prosenttia hakemuksista mutta 7,5 prosenttia vuosiapurahamäärärahoista.
Yksityiset säätiöt ovat heränneet
Joka tapauksessa sarjakuvantekijöiden apurahatilanne on parantunut pitkällä aikavälillä. Hyvä esimerkki on WSOY:n kirjallisuussäätiö. Se on jo vuosia jakanut apurahoja myös sarjakuvataiteilijoille ja kertoo asiasta paitsi hakuilmoituksessaan myös saajalistoissaan, joihin sarjakuva on merkitty erillisenä sarakkeena. Vuonna 2020 summa oli 20 000 euroa, 2019 60 000 ja 2018 25 000 euroa.
Saajista näkee myös, että WSOY:n kirjallisuussäätiö ei myönnä apurahoja vain Bonnierin omistaman kustantamoryppään (WSOY, Tammi jne.) taiteilijoille. Esimerkiksi 2018 saajien joukossa oli Juliana Hyrri (kirja Suurelle Kurpitsalle) ja Hanna-Reetta Schreck (sarjakuvakirja Teokselle Annukka Mäkijärven ja Iida Turpeisen kanssa). (Otavan kirjallisuussäätiön myöntötiedot eivät ole julkisesti saatavilla, joten niiden osalta tarkastelua ei voinut tehdä.)
Myös Suomen Kulttuurirahasto ja Koneen Säätiö suhtautuvat sarjakuvaan lähtökohtaisesti positiivisesti. Kumpikin käyttää jotakuta sarjakuva-ammattilaista päätöksentekonsa tukena. Käytännössä tämä on näkynyt niin, että sarjakuvataiteilijat alkoivat viime vuosikymmenellä saada säännönmukaisemmin vuosiapurahoja tai suurempia kohdeapurahoja.
Koneen edellisessä syyshaussa yksivuotisen saivat Suvi Ermilä ja Ilan Manouach. Lisäksi sarjakuva oli osana useita laajempia taide- tai tutkimushankkeita, joita säätiö on ainakin toistaiseksi tukenut yllättävän avokätisesti.
Suomen Kulttuurirahasto myönsi helmikuussa Arsi Kevalle 13 000, Aapo Kukolle 26 000, Janne Kukkoselle 13 000, Jarno Latva-Nikkolalle 26 000, Kari Puikkoselle 26 000 ja Aino Sutiselle 6 500 euroa sarjakuvataiteen tekemiseen. Lisäksi Ville Tietäväinen sai kolmivuotiselle apurahalleen vahvistuksen jatkosta.
Alfred Kordelinin säätiö on tukenut vuodesta 1920 apurahoin ja palkinnoin suomalaista tiedettä, kirjallisuutta, taidetta ja kansanvalistusta. Sarjakuvalle Kordelin myöntää apurahoja selvästi karttuisammalla kädellä kuin SKR ja Koneen Säätiö. Vuoden 2019 päähaussa Kordelin myönsi sarjakuvataiteilijoista vain 12 000 euron apurahan Ilpo Koskelalle, vuonna 2018 apurahan saivat Hanna-Reetta Schreck ja työryhmä (9 000 €), Kaisa Leka (12 000 €) ja Kari Puikkonen (8 000 €).
Kirjoittaja on visuaalisten taiteiden toimikunnan jäsen ja kirjoittanut Sarjainfon apurahauutisia vuodesta 1998.
Hakuvuoden kierto
- Taiken kirjastoapurahat määräpäivä 31.1.
- Sarjakuvantekijät ry, Kopiosto-apurahat 31.1.
- Suomen Kulttuurirahasto, maakuntarahastot 10.2.
- WSOY:n kirjallisuussäätiö helmikuu
- Otavan kirjasäätiö (kaksi hakua vuodessa, helmikuun ja lokakuun lopussa)
- Taiken alueelliset apurahat 13.3.
- Taiken vuosiapurahat (puoli-, yksi-, kolmi- ja viisivuotiset haussa, yleensä kannattaa rastittaa joka kohta) 31.3.
- Jenny ja Antti Wihurin rahasto 31.5.
- Alfred Kordelinin säätiö 15.8.
- Kansan Sivistysrahasto 31.8.
- Koneen Säätiö 15.9.
- Taiken ylimääräiset taiteilijaeläkkeet (yli 60-vuotiaille) 30.9.
- Suomen Kulttuurirahasto 30.10.
- Taiken kohdeapurahat 11.11.
- Svenska kulturfonden 30.11.
Lisäksi moni taho myöntää matka-apurahoja (esimerksi Taikella liikkuvuusapurahat), ja Kopiosto-apurahoja jakavista järjestöistä muun muassa Kuvittajat ry, Grafia ja JOKES-säätiö ovat tukeneet sarjakuvahankkeita viime vuosina. Hankkeen aihe ja näkökulmat saattavat mahdollistaa muitakin hakupaikkoja. Apurahanmyöntäjiä kokoava Aurora-tietokanta voi tarjota ideoita: www.aurora-tietokanta.fi.
Julkaistu alun perin Sarjainfo-lehdessä 3/2020. Haluatko tukea suomalaista sarjakuvakulttuuria? Tilaa Sarjainfo täältä.