Marjane Satrapi (toim.): Nainen, elämä, vapaus, WSOY. Suomennos Saara Pääkkönen
Arvio: Athanasía Aarniosuo
”Kuudestoista syyskuuta 2022 Iranin siveyspoliisi hakkasi Mahsa Aminin kuoliaaksi, koska hänen huivinsa ei ollut ’oikeaoppisesti’ sidottu. Mahsa Aminin kuolema nostatti mielenosoitusten aallon kautta koko maan. Mielenosoitusaallosta sukeutui feministinen vallankumous, jota myös miehet tukevat. Ensimmäistä kertaa maailmanhistoriassa!”
Näin kirjoittaa Marjane Satrapi kirjan Nainen, elämä, vapaus esipuheessa, avaten ytimekkäästi teoskokoelman taustat, tarpeellisuuden ja seuraukset. Kokoelma sisältää 24 tarinaa eri piirtäjiltä ja käsikirjoittajilta, mutta kokonaisuus on silti eheä ja äärimmäisen tärkeä. Nämä tapahtumat eivät saa unohtua ja hautautua seuraavien katastrofien ja uutisotsikoiden alle.
Farid Vahid & Deloupy: ”Vallankumouksen ytimessä”
Olin hieman epävarma kirjaan tarttuessani; en luottanut, että tietämykseni riittää tulenaran tilanteen ymmärtämiseen ja siitä kirjoitetun kirjan analysoimiseen. Mutta kirja taustoittaa Iranin tilanteen hyvin. Tarinat keskittyvät tapahtumiin, historiaan sekä hirmuhallintoon ja kansan kapinaan.
Tarinoista osa on selkeästi tietokirjalliseen tyyliin toteutettuja, osa enemmän henkilöihin keskittyviä, fiktiivisen oloisia tarinoita. Huomaan lukevani eri kertomuksia eri tavalla: faktapohjaisten sarjakuvien kohdalla ahmin tarinoita kuin koulukirjaa; nimettömistä vapaustaistelijoista kertovien tarinoiden kohdalla itken jokaista epäoikeudenmukaista kohtaloa, varsinkin niitä, joista ei ole kukaan tehnyt sarjakuvaa ja joiden nimeä kukaan ei muista.
Tarinoiden ja piirrostyylien erilaisuus toimii: kokoelma onnistuu kuvaamaan vapaustaistelijoiden kirjoa. Kirjassa ei ole varsinaisesti heikkoja osia.
Kolme Farid Vahidin käsikirjoittamaa tarinaa erottuu edukseen. Mana Neyestanin ja Farid Vahidin “Evinin vankilahelvetti” kuvaa, miltä nuoresta, vangitusta naisesta tuntuu, kun hän valheellisesti myöntää toimineensa vihollisen painostuksen alaisena päästäkseen ulos vankilasta, vain riisuakseen huivinsa jo heti vankilan portailla kapinan merkiksi. Paco Rocan ja Farid Vahidin “Kaksikymppisten kansannousu” kertoo kauniisti, miten yksinkertaisilla ja arkisilla teoilla iranilaiset nuoret saavat voimaa toisistaan. Deloupyn piirtämä “Vallankumouksen ytimessä” kuvaa arjen kamppailuja vallankumouksen keskellä; sitä tavallista elämää, jossa ei kuitenkaan ole juuri mitään tavanomaista.
Farid Vahid & Mana Neyestani: ”Evinin vankilahelvetti”
Farid Vahid & Paco Roca: “Kaksikymppisten kansannousu”
Kirjan kieli on välillä hämmentävän puhekielistä ja vitsikästä. En tiedä, missä määrin sanavalinnat ovat käsikirjoittajien ja missä määrin suomentaja Saara Pääkkösen. Koin itse huumorin tämän aiheen äärellä hieman sopimattomaksi.
Satrapin nimi kirjan kannessa on houkutteleva, vaikka taiteilija itse ei olekaan piirtänyt sarjakuvia sitten vuoden 2004, tai ehkä juuri siksi. Omaelämäkerrallisen, lukuisia palkintoja voittaneen Persepolis-kirjan tekijä on viimeisen 20 vuoden ajan keskittynyt elokuviin ja maalaukseen, mutta on vuodesta 2022 tehnyt kaiken voitavansa tukeakseen Iranin kansannousua.
Nainen, elämä, vapaus on tietokirjana selkeästi poliittinen ja sellaisena tarpeellinen. Vaikka suurin osa kirjan tarinoista ovat nimenomaan naisten tarinoita, kirja korostaa myös miesten roolia vallankumouksessa. Itse asiassa naisten oikeuksien puolustaminen edistää kaikkien ihmisten tasa-arvoista kohtelua. Kaikkien tuki on välttämätöntä, jokaisen meistä.