Bipoc-sarjakuvakollektiivi Plenty tekee vaikuttavia antologioita moninaisista lähtökohdista.
Teksti: Ahma Hokkanen, valokuva: Joonas Kohonen
Helsingin sarjakuvafestivaaleilla 2024 kuvattiin Natalia Kekkonen, Warda Ahmed ja Shambhavi Singh.
Sarjakuvakollektiivi Plenty koostuu kansainvälisistä bipoc-sarjakuvantekijöistä. (Termi juontuu sanoista black, indigenous ja people of color.) Kollektiivin ensimmäinen sarjakuva-antologia Body Politics julkaistiin syyskuussa 2022 ja toinen julkaisu Layers maaliskuussa 2024. Plentyn uusin julkaisu, edeltäjiensä tavoin antologiamuotoinen sarjakuva Food näki päivänvalon keväällä 2025. Sisältönsä puolesta mutta myös painoteknisesti laadukasta teosta on ollut tukemassa Suomen Kulttuurirahasto. Teoksen sarjakuvien tekijät ovat Elvira ”Ennekeli” Kim, Natalia ”Nam-Ke” Kekkonen, Warda Ahmed, Shambhavi Singh, Jade Lönnqvist ja Maryam ”Mellu” Abuzaid-Ryu. Antologiasta oli esillä myös näyttely Kuopiossa huhtikuussa 2025.
Suomalainen sarjakuvakenttä on perinteisesti ollut hyvin valkoinen ja ääneltään suhteellisen homogeeninen. Liekö totutussa jurnuttamiseen syynä suurempien kustantamoiden uskalluksen puute, mutta muutos tähän status quo’hon tuntuu kytevän nimenomaan zineissä ja pienlehdissä. Plentyn kaltaisille toimijoille todella on kysyntää sekä lukijoiden että tuoreiden tekijöiden puolelta.
Kollektiivin julkaisujen kustannustoimittajina toimivat Natalia “Nam-Ke” Kekkonen ja Warda Ahmed. Limingassa sarjakuvaa opiskellut Kekkonen toteaa Plentyn tarjoavan hänelle yhteisöllisyyttä.
– Kollektiivi on mahdollistanut minulle turvallisen ympäristön kokeilla uusia asioita ja käsitellä aiheita, joihin en muuten olisi välttämättä tarttunut, hän kertoo.
– Sarjakuvien tekeminen on yleensä yksinäistä puurtamista, joten on ollut ihanaa päästä jakamaan tekovaiheita ja ongelmakohtia muille ja kannustaa toisia jaksamaan oman työnsä kanssa.
Maryam ”Mellu” Abuzaid-Ryun sarjakuvasta. Jutun kuvanäytteet ovat Food-antologiasta.
Samoilla linjoilla on myös Maryam “Mellu” Abuzaid-Ryu.
– Plenty-kollektiivissa työskentely tuntui aluksi jännittävältä, mutta vuosien saatossa siitä on tullut tärkeä yhteisö. Työskentelyryhmänä se on ollut tähän mennessä turvallisin ja rennoin henkisesti. Uskon tämän osittain edesauttaneen myös kehittymistäni ja kypsymistäni taiteilijana. Olen alkanut löytää omaa ääntäni ja myös systemaattisempaa tapaa työskennellä sarjakuvien äärellä.
Elvira ”Ennekeli” Kim toteaa kokeneensa suomalaiseen sarjakuvaskeneen pääsyn todella hankalaksi sen sisäänpäin kääntyneisyyden vuoksi.
– Plentyssä pääsin ensimmäistä kertaa ilmaisemaan itseäni kestävällä tavalla ja saamaan palautetta työstäni ilman, että sitä olisi leimattu “liian surulliseksi, vihaiseksi tai marginaalissa olevaksi”, hän toteaa.
Elvira ”Ennekeli” Kimin sarjakuvasta.
Reseptejä, ruokamuistoja, fiktiota
Kuten Plentyn aiempienkin julkaisujen, myös uusimman antologian sarjakuvat nivoutuvat yhtenäisen teeman ympärille. Tällä kertaa siis nimensä mukaisesti ruuan. Teoksen esipuhe valaisee idean tulleen alun perin Kimiltä, jonka sarjakuva tarjoaa lukijalle tarinan lisäksi morkovcha-salaatin reseptin.
– Morkovcha-salaatin historiaa ei juuri ole dokumentoitu, joten halusin tehdä sille oikeutta, Kim kertoo.
Reseptiikkaa löytyy myös Jade Lönnqvistin ja Warda Ahmedin sarjakuvista. Tosielämään pohjautuvien sarjakuvien lisäksi antologiasta löytyy myös fiktiota.
– Pyörittelin ensin useita omia ruokamuistoja vaihtoehtoina sarjakuvaan, Kekkonen kertoo.
– Tarinassani ilmaistaan välittämistä ruuan kautta, kuten perheessäni on aina tehty. En kuitenkaan halunnut tehdä autofiktiota tällä kertaa ja halusin kokeilla jotain uutta piirtämistyylin kanssa, joten päädyin ensimmäistä kertaa scifin pariin. Halusin karulla post-apokalyptisellä maailmalla korostaa lämmintä ja vahvaa yhteyttä hahmojen välillä.
Natalia “Nam-Ke” Kekkosen sarjakuvasta.
Antologian teemoista raskaampaa päätä edustaa Abuzaid-Ryun sarjakuva ”Perseverance”.
– 7. lokakuuta 2023 on Palestiinassa tapahtuvan kansanmurhan historian ja nykypäivän yksi katastrofistisimmista käännekohdista. Somessa törmäsin Branden Kaldunin tiliin, jossa hän kertoi inuiittien kohtaamasta etnisestä puhdistuksesta, Abuzaid-Ryu taustoittaa oman sarjakuvansa lähtökohtia.
– Nälkä on yksi elementeistä ja aseista, jota käytetään ja on käytetty etnisissä puhdistuksissa. Koska kansanmurhat ja sodat koskettavat erityisesti näinä päivinä, kun kaiken lisäksi mieheni kotimaassa Sudanissa käydään sotaa, jonka jalkoihin siviilit jäävät, halusin lähteä käsittelemään aihetta sarjakuvan keinoin.
Vaikka osassa sarjakuvista käsitellään melko rankkoja aiheita, on lopulta tunnelma kuitenkin toiveikas ja levollinen.
Kerronnan lisäksi myös Food-antologian sarjakuvien toteutustavat ovat moninaisia. Monet taiteilijoista kertovat yhdistelleensä tekoprosessissaan perinteistä paperille piirtämistä esimerkiksi tussilla ja puuväreillä sekä digitaalista värittämistä. Osa sarjakuvista noudattaa selkeää ruutujakoa, kun taas osa etenee lähes ajatuksenvirtamaisesti kuvan ja tekstin vuorotteluna.
Kokonaisuuksista on vaihtelevuudesta huolimatta saatu sopivan koherentteja ja Plentyn jokainen antologia pysyy lukijalle myös visuaalisesti kiinnostavana kannesta kanteen.
– Työskentelytapani on melko epäjärjestelmällinen. Otan ylös muistiinpanoja, listaan kohtauksia ja päähäni putkahtavia dialogeja ja piirrän hahmoluonnoksia, Shambhavi Singh avaa sarjakuvientekoprosessiaan.
– Kun olen saanut kiinni ensimmäisestä parista sivusta, siirryn suoraan piirtämään. Se tuntuu minulle paremmalta tavalta edetä kuin koko tarinan suunnittelu ja käsikirjoittaminen ennen piirtämisvaiheen aloittamista. Kaikki tapahtuu jokseenkin sattumanvaraisesti.
Shambhavi Singhin sarjakuvasta.
Konferenssimatka Euroopan sarjakuvapääkaupunkiin
Kollektiivi on herättänyt kiinnostusta myös ulkomailla. Plenty osallistuu kesä-heinäkuun taitteessa järjestettävään IGNCC – International Graphic Novel and Comics Conferenceen. Tänä vuonna Brysselissä pidettävän konferenssin teemana oleva “taste” keskusteleekin mitä mainioimmin Food-antologian kanssa.
– Esittelemme uusinta julkaisuamme, käsittelemme ja kontekstualisoimme sen tarinoita ja teemoja sekä toki osaltamme edustamme myös suomalaisen sarjakuvaskenen bipoc-taiteilijoita. Konferenssissa pääsemme myös jakamaan ajatuksia ja verkostoitumaan alan huippututkijoiden ja taiteilijoiden kanssa, Singh kertoo.
– Toivon Plentyn raivaavan uusia teitä ja mahdollisuuksia bipoc-taiteilijoille kansainvälisestikin, sanoo Abuzaid-Ryu.
– Toivon kollektiivin tavoittavan muitakin bipoc-sarjakuvatekijöitä ja siten saavan uusia ääniä antologioihin. Toivon myös julkaisumme saavuttavan lukijoita ja innostavan heitä etsimään bipoc-taiteilijoiden töitä ja ääniä.
Konferessin ja tulevien sarjakuvajulkaisuiden lisäksi tekijät näkevät siis Plentyssä (aivan oikeutetusti) potentiaalia myös muuhun alan toimintaan.
– Tietenkin lisää sarjakuvajulkaisuja, mutta mahdollisesti myös enemmän ohjelmien ja taidenäyttelyiden järjestämistä, Kekkonen kommentoi kollektiivin tulevaisuudennäkymiä.
– Työryhmämme on hiukan vaihtumassa, joten tärkeintä on saada toimintamme jatkumaan muutoksista huolimatta.
Warda Ahmedin sarjakuvasta.
Jade Lönnqvistin sarjakuvasta.
Julkaistu Sarjainfossa 2/2025. Liity Suomen sarjakuvaseuraan täältä, saat Sarjainfon kotiisi ja tuet suomalaista sarjakuvakulttuuria. Kulttuurileikkausten vuoksi tukesi on nyt erityisen tärkeää.