Teksti: Kari Heikonen
Sarjainfo kutsui tänäkin vuonna yli 60 sarjakuvien ahmijaksi epäilemäänsä kriitikkoa tai muuta alan toimijaa äänestämään viittä suosikkiaan vuonna 2023 Suomessa julkaistuista sarjakuvakirjoista, kahdessa erillisessä sarjassa: kotimaisissa kirjoissa sekä ulkomaisten tekijöiden käännösjulkaisuissa. 25 henkilöä suostui tai jaksoi tai uskaltautui mukaan leikkiin, heistä pari jätti ulkomaisen sarjan ”enemmän lukeneiden haltuun”.
Ulkomaansarjan tasoa pidettiin yleisesti ohuempana kuin kotimaista, mutta siltikin jury löysi yhteensä peräti 26 pisteidensä arvoista käännösjulkaisua. Suomalaisilta tekijöiltä nimikkeitä kertyi 29 kappaletta, tosin parilla yksittäisellä lehtijulkaisulla vahvistettuna. Kotirintaman vahvuus näkyi myös tasaisuutena: kärjessä erot olivat pieniä, ja jaettuja sijoja osui kohdalle useita.
Voittajakin erottui niukasti vasta sen jälkeen, kun yhtä äänestäjää pyydettiin erikseen sijoittamaan Ulla Donnerin merkkiteos käännöspuolelta johonkin kohtaan Suomi-listalle… Luonnollinen näytelmä on toki ensin tehty ruotsiksi nimellä Den naturliga komedin – mutta kotimaisesta tekijästähän on silti kyse.
Käännöslistaa vilkaistessa tarkka silmä pistänee heti merkille, miten ikiklassikko Maus ylsi hädin tuskin Top Teniin – mutta sen kannattaa katsoa kertovan pikemminkin rajat ylittävästä eli jopa äänestyssäännöt rikkovasta poikkeuksellisesta voimasta, sillä suurin osa äänestäjistä piti Mausia hyvästä syystä liian uusintajulkaisuna tällaisiin ajankohtaiskarkeloihin. Toisaalta voi myös pohtia: jos edellisestä painoksesta on kulunut jo monta vuosikymmentä, pitäisikö tai onko edes mahdollista määritellä joku niinsanotusti hyväksyttävä aikaraja, jonka jälkeen uusinta käy jo kyllin uusjulkaisusta?
Kärjessä sen sijaan Charleyn sota todistanee lopullisesti, miten suureen ja pysyvään huutoon mesenaattikampanjat ovat tulleet meillä vastaamaan, kun perinteiset bisneskustantamot ovat käyneet vuosi vuodelta varovaisemmiksi. Joukkorahoituksessa on muutosvoimaa!
Äänestykseen tänä vuonna osallistuivat Athanasía Aarniosuo, Asko Alanen, Kalle Hakkola, Kari Heikonen, Renni Honkanen (ja Helmet-kirjastojen hankintaryhmä), Ville Hänninen, Toni Jerrman, Heikki Jokinen, Vesa Kataisto, Matti Komulainen, Katja Kontturi, Kyösti Koskela, Eero Laitila, Katariina Lappi, Mikko Meriläinen, Tero Mielonen, Juha Mäkinen, Hans Nissen, Ville Pirinen, Leena Romu, Harri Römpötti, Nike Sarapohja, Aino Sutinen, Reijo Valta ja Kimmo Ylönen.
Tarkennettakoon toki vielä, että niissä harvoissa tapauksissa, kun kutsuttujen asiantuntijoiden joukkoon sattui sarjakuvataiteilijoita tai kustannuspuolen ammattilaisia, he eivät luonnollisestikaan äänestäneet omia julkaisujaan tai oman talon tuotteita.
Kotimaiset
1. Ulla Donner: Luonnollinen näytelmä, suomennos Sinna Virtanen, 42 pistettä
”Donner käyttää Danten koko Jumalaista näytelmää kehyksenä, jonka sisään voi heittää mitä vain kuin Eka Vekaran pussihousuihin. Teemana on ympäristötuhojen kanssa eläminen, mutta edellisten teosten tapaan myös ihmisenä oleminen. Äärimmilleen viety antropomorfismi on vanha kikka, mutta Donner toteuttaa sen uskomattoman hauskasti.” (Ville Hänninen, Sarjainfo 3/23)
”Ulla Donner on niin suvereeni tekijä ja noussut vielä uudelle tasolle tässä kirjassa, että ei Luonnollista näytelmää voi tällaisilla listoilla sivuuttaa, vaikka se onkin täydellisyydessään jo vähän teflonia.” (Eero Laitila)
2. Mika Lietzén: Alkoholi 39 p.
”Alkoholi kertoo asunnottoman pariskunnan kujanjuoksusta. Siinä köyhyys ei jalosta ihmisluontoa pyyteettömäksi. Vähäeleisessä tragediassa ei osoitella syitä tai syyllisiä, mutta ei myöskään vapauteta päähenkilöitä vastuusta.” (Harri Römpötti)
”Siistin tyylin ja rosoisen sisällön ristiriita mietityttää, mutta luo kiintoisan jännitteen. Lietzén kertoo hetkittäin pirun taitavasti kuvilla.” (Ville Hänninen)
”Väritystä myöten onnistunut kuvaus loukkuun jääneiden pudokkaiden haaleasta elämästä. Pakoa ei ole, irtioton yrityskin johtaa tuhoon. Ihmiset ja heidän elintilansa menevät, alkoholi jää.” (Vesa Kataisto)
3. Matti Hagelberg: Suomaan kansan muinaisusko 38 p.
”Raamatullisempaa kuin kymmenen käskyä, kalevalaisempaa kuin kanteleensoitto. Hagelbergin visiot ovat omaa luokkaansa niin visuaalisesti kuin maailmanluonnin kannalta. ” (Katariina Lappi)
”Suomaan kansan muinaisusko on huikean riemastuttava ja päräyttävän nerokas teos. Tohtori Hagelbergin pää suoltaa paperille mitä villeimpiä visioita, jotka huokuvat myyttistä totuudellisuutta. Tekstissä kuultaa luomiskertomusten ja pyhien kirjojen poljento.” (Toni Jerrman)
”Historiassa suuruus näyttää aina olevan takanapäin. Hagelbergin taruhahmojen asenne muistuttaa nykyistä populistista kaipuuta puhtaaseen ja alkuperäiseen Suomeen, jota ei ole koskaan ollut.” (Harri Römpötti)
”Uutta tietoa tuova, tiedettä ja taidetta yhdistävä teos polkupyöräilystä Suomessa (ja Turussa).” (Reijo Valta)
4. Tiitu Takalo & Tiina Männistö-Funk: Polkimilla – Nyt, ennen ja tulevaisuudessa 34 p.
”Polkimilla käy taidokkaasti läpi pyöräilyn historiaa yhdistämällä henkilökohtaiset kokemukset ja tutkitun tiedon. Takalolla on ilmiömäinen kyky saada tieteellinenkin teksti tuntumaan vetävältä.” (Tero Mielonen)
Jaettu 5. Ville Pirinen: Yhesti yhes yhennestoista paikas 20 p.
”Yhdestoista Yhesti-kirja jatkaa samalla ällöttävän tasokkaalla linjalla kuin sarjan aiemmat osat. Pirisen tulkinnat urbaaneista legendoista tuntuu vatsassa asti. Kekkosesta bonuspiste!” (Tero Mielonen)
”Taattua tunteiden (tai tuntemusten) vuoristorataa yökkäilystä hervottomaan hihitykseen.” (Katariina Lappi)
”Muuttaa rakastetun sarjan kaavaa sopivan pienesti, jotta muutos on helppo ottaa vastaan ja saan silti sulkeutua Ville Pirisen turvalliseen syleilyyn.” (Eero Laitila)
Jaettu 5. JP Ahonen: Belzebubs vol. 2 20 p.
”Sysimustaa hilpeilyä erilaisen, mutta silti tavallisen perheen eletynmakuisesta arjesta.” (Matti Komulainen)
”Black metal, demonit ja perhesitcom ei kuulosta miltään luontevalta yhdistelmältä, mutta Ahonen onnistuu loihtimaan niistä suloista ja hersyvää huumoria. ” (Tero Mielonen)
”Välillä liiankin nokkeliksi yltyviä, mutta aina graafisesti loistavia sketsejä perheestä ja bändistä, joilla on aina pimeää keskellä päivää.” (Vesa Kataisto)
7. Pentti Otsamo: Tapio Tomsten – Työmiehen päiväkirja 2018–2022 17 p.
”Tapio Tomstenin leppoisan pinnan alta paljastuu terävää ja paikoitellen jopa viiltävää analyysia Suomen tilasta. Otsamo on hienovaraisen, mutta kantaaottavan huumorin mestari.” (Tero Mielonen)
”Koruttoman hauskaa ja upeasti piirrettyä kuvausta sekatyöttömän kirjavasta elämästä.” (Vesa Kataisto)
Jaettu 8. Petteri Tikkanen: Eero – Rakkauden vuoksi 15 p.
“Petteri Tikkanen kertoo pienen pojan kasvutarinan koskettavasti. Eerolla on asennetta, mutta maailma ei aina kohtele silkkihansikkain. Kaunis kuvitus ja säästeliäs väritys luovat tunnelman, josta on pakko pitää.” (Kyösti Koskela)
Jaettu 8. Jyrki Nissinen: Vappuromanssi saksalaiseen tapaan 15 p.
”Hulvaton elämystrippi Berliinistä aidontuntuisen kokijan letkeällä puhekielellä kertomana.” (Matti Komulainen)
Jaettu 8. Aapo Kukko: Puhumalla paras 15 p.
”Yrjö Kallisen hämmästyttävää elämää parin esimerkin kautta luotaava teos.” (Reijo Valta)
”Aapo Kukko ei pidä lukijaansa kädestä, mutta Puhumalla paras palkitsee kypsyydellään.” (Eero Laitila)
Jaettu 8. Matti Hagelberg: Seitsemän vuotta tii petissä 15 p.
”Energinen, monipuolinen ja uusiin avauksiin ryhtyvä sarjakuvanovellikokoelma. Sarjakuvakertomus voi muodostua myös pelkistä sanoista. Jotka ovat kuvia.” (Ville Hänninen)
12. Sanna Hukkanen: Taiga – Etnograafinen matkakertomus 14 p.
“Sanna Hukkanen on kiertänyt Venäjällä keräämässä diktatuurin sortamien kielivähemmistöjen ääniä ruohonjuurisarjakuvapajoissa. Hän kuvaa kaunein värein sukukansojen mytologiaa, historiaa sekä Venäjän-matkailuun olennaisesti liittyvää sekoilua ja tunnemyrskyjä.” (Aino Sutinen)
13. Emilia Laatikainen: Ei ois susta uskonu 13 p.
”Tärkeä teos pysäyttää kohtaamaan addiktin arjen ja murtaa alkoholismin kulttuurisia myyttejä. Hienovireisen ja tarkkanäköisen kerronnan ansiosta sairauteen ja toipumiseen liittyvä tunnekirjo välittyy lukijalle vaikuttavalla tavalla.” (Leena Romu)
14. Pauli Kallio & Reetta Niemensivu: Lyhenevä kesä 5 – Kissa nimeltä Marion 10 p.
”Lyhenevä kesä kuvaa lapsuutta ja muistoja lämpimästi, mutta kuitenkin väkevästi. Sinä hetkenä, kun ihminen tiedostaa olevansa onnellinen, hän myös hyväksyy onnen ohikiitävyyden: kesä on lyhyt ja onni vaikeasti kosketeltavissa.” (Athanasia Aarniosuo)
15. Avi Heikkinen & Aapo Kukko: Ethän kuole ennen minua 9 p.
”Kauhu on vaikea genre, mutta on siinä mahdollista onnistuakin. Kaikki albumin tarinat koskettavat, vihlaisevat ja jättävät lukijalle sopivasti tulkinnanvaraa.” (Juha Mäkinen)
Ulkomaiset käännöskirjat
1. Pat Mills & Joe Colquhoun: Charleyn sota, suomennos Vesa Heino & Sauli Santikko, 55 pistettä
”Vahvasti koskettava kuvaus ensimmäisen maailmansodan kauhuista tekee tragediasta todellisen lukijan silmien edessä. Tekijät eivät säästele kuvatessaan sodan raakuutta ja armottomuutta, kaikkea sitä turhaa kuolemaa ja kärsimystä, joka ladattiin nuorten sotilaiden niskaan. Kokonaisuus säteilee vahvaa todistusvoimaa, joka resonoi vahvasti myös nykypäivään, jossa Venäjä toistaa ensimmäisen maailmansodan hulluuksia omassa sodankäynnissään.” (Toni Jerrman)
”Poikkeuksellisen vaikuttava tarina sodan turhuudesta. Toinen erityismaininta mesenaattikampanjalle!” (Katariina Lappi)
”Kunnioitusta herättävä albumi, arvostus rohkeudesta näin valtavan opuksen julkaisuun.” (Renni Honkanen)
Jaettu 2. Riad Sattouf: Tulevaisuuden arabi 6 – Lapsuus Lähi-idässä (1994–2011), suomennos Saara Pääkkönen, 43 p.
”Kuten sarjan aiemmatkin osat, tarina naurattaa, menee ihon alle ja jättää lukijan toivomaan kaikkien langanpätkien sitomista. Mutta näin ei elämä toimi, eikä myöskään tämä rehellisesti kerrottu teos.” (Katariina Lappi)
”Sattouf onnistuu päättämään tarinansa kunnialla, vaikka viimeisessä osassa ei ole ihan yhtä paljon imua kuin sarjan alkupäässä. Kokonaisuus on siitä huolimatta elämäkertasarjakuvan parhaimmistoa.” (Tero Mielonen)
”Pitkän menestystarinan päätösosa etenee harppoen, mutta pitää hyvin otteessaan. Rikastava kokonaisuus.” (Vesa Kataisto)
Jaettu 2. Miguel Vila: Padovaland, suomennos Silja-Maaria Aronpuro, 43 p.
”Tuskaisen tosia ja välillä absurdeja välähdyksiä nuorten kaupunkilaisten elämästä.” (Matti Komulainen)
”Herkkiä huomioita nuorten aikuisten elämästä: Koetetaan päteä ja pärjätä, etsitään itseään ja omaa tietään. Kipuillaan ihmissuhdeviidakossa, rakastutaan vääriin ihmisiin, mokaillaan ja
dokaillaan. Kun epämääräiset tunteet päämäärättömyydestä ovat pinnassa, arki maistuu ankealta, ystävyydet kariutuvat riitoihin eikä mikään suju kuin Strömsössä.” (Toni Jerrman)
”Ei erityisen miellyttävä sarjakuva luettavaksi, mutta suomennettavaksi niin takavasemmalta valittu nimike, että täytyy nostaa listoille jo silkan ennakkoluulottomuutensa vuoksi.” (Eero Laitila)
4. Anneli Furmark: Tule kanssani kulman taa, suomennos Hannele Richert, 38 p.
”Herkkä, pieni rakkaustarina järisyttää lukijaa siinä määrin, että tuhat sivua sotasarjakuvaa jää kakkoseksi.” (Eero Laitila)
5. Fred: Filemon – Batbadin Simbabbad, suomennos Jukka Heiskanen, 34 p.
”Ilopilleri surrealistisen sarjakuvan mestarilta. Batbadin Simbabbad tarjoilee huiman hauskaa psykedeliaa koko kintun edestä. Rulaa kuin viulua soittava kangastuksenlumooja!” (Toni Jerrman)
”Suloista surrealismia. Tämän Filemon-albumin ”jälkinäytös” on yksi sarjan parhaista.” (Juha Mäkinen)
6. Liv Strömquist: Peilisalissa, suomennos Helena Kulmala, 25 p.
”Ruotsalaisen feministin tarkkanäköistä analyysiä maailmanmenosta.” (Reijo Valta)
”Strömquist analysoi suhdettamme kauneuteen syvällisesti ja tarkkanäköisesti. Kömpelön näköinen taide tekee asiapitoisesta sisällöstä kevyemmän, viihdyttävämmän ja helposti lähestyttävämmän.” (Tero Mielonen)
7. Juan Díaz Canales & Rubén Pellejero: Corto Maltese – Berliinin yösoitto, suomennos Heikki Kaukoranta, 20 p.
”2010-luvun ilahduttavimpiin sarjakuvailmiöihin kuului Corto Maltesen kunniakas ylösnousemus uusien tekijöiden käsissä. Taso pysyy korkeana myös tässä uutuudessa.” (Juha Mäkinen)
”Berliini, tarot, mystiikka, historialliset tapahtumat… Tässä oli jotenkin hyvin tutut Maltese-elementit kaikki kohdillaan. Ja propsit uusille tekijöille oman, alkuperäistä kunnioittavan, tyylinsä löytämisestä.” (Renni Honkanen)
8. Wally Wood: Verta ja väristyksiä, suomennos Jouko Ruokosenmäki, 14 p.
”Erinomainen kokoelma legendaarisen Wallace Woodin ajattoman klassisia EC-sarjakuvia. Upean taiteen lisäksi erityisesti sotasarjakuvissa innostaa vahva yhteiskunnallinen kantaaottavuus.” (Toni Jerrman)
”Kiehtovia tarinoita legendaariselta tekijältä. Erityismaininta upealle mesenaattikampanjalle!” (Katariina Lappi)
9. Art Spiegelman: Maus – Selviytyjän tarina, (uusintapainos), suomennos Jukka Snell, 11 p.
”Vihdoinkin uusi painos tästä hyvin hankalasti saatavilla olleesta ikiklassikosta. Pakko nostaa kulttuuritekona tälle listalle.” (Renni Honkanen)
10. Edgar B. Jacobs: Suuren pyramidin arvoitus (os 1), suomennos Kirsi Kinnunen, 8 p.
”By Jove! Tintin totiset pikkuserkut Blake & Mortimer seikkailevat pitkästä aikaa suomeksi. Niin vanhanaikaista, niin epäuskottavaa, niin ihanaa.” (Juha Mäkinen)
11. Taiga Sassa: Bird Ihmemaassa 1–2, suomennos Antti Valkama, 7 p.
”Sujuvasti esitetty ja mielenkiintoinen matkakertomus 1800-luvun Japanista, joka vasta avautuu muulle maailmalle.” (Tero Mielonen)
Julkaistu alun perin Sarjainfo-lehdessä 1/2024. Tue suomalaista sarjakuvaa ja tilaa Sarjainfo liittymällä Suomen sarjakuvaseuraan.