Eurooppalaisen taidesarjakuvan uranuurtaja, slovenialainen sarjakuvakollektiivi Stripburger tuo yhteen erilaisia tekijöitä ympäri maailmaa.
Teksti: Onni Mustonen, festivaalinäyttelyn valokuvat: Aino Sutinen
Stripburgerin toiminta heijastelee erityisen hyvin tämän vuoden Helsingin sarjakuvafestivaalien teemaa, joka on ”yhdessä”. Vuonna 1992 perustettu kollektiivi on viimeisen kolmenkymmenen vuoden ajan tuonut yhteen sarjakuvantekijöitä kotimaastaan Sloveniasta ja kansainvälisesti sekä kurottanut ennakkoluulottomasti rajojen ylitse julistaakseen sarjakuvan ilosanomaa. Kollektiivi julkaisee saman nimistä, hieman kotimaista Kuti-lehteä tai latvialaisia Kuš!-kokoelmia muistuttavaa sarjakuva-antologiaa.
– 1990-luvun alku Sloveniassa oli suurten poliittisten ja kulttuuristen murrosten aikaa. Jugoslavian hajoaminen ja sitä seuranneet sodat jakoivat aiemmin yhtenäisen kulttuurikentän, Stripburgerin toimitusryhmään kuuluvat Katja Štesl ja Tanja Skale kuvailevat.
– Perustajajäsenemme halusivat kurottaa noiden rajojen ylitse luomalla uuden fanzinen tai lehden, yhdistää uusien rajojen erottamat taiteilijat ja rakentaa kansainvälisen verkoston, joka yletti Balkanin ulkopuolelle.
Ensimmäinen Stripburger (1992).
Ajatus Stripburger-lehdestä syntyi Ljubljanan vaihtoehtokulttuuripiireissä vaikuttaneen Strip Core -kollektiivin parissa, mutta sarjakuvat eivät aluksi olleet lehden keskiössä.
– Heidän kiinnostuksiinsa lukeutuivat hardcore-punk ja sarjakuvat, graffititaide, kokeellinen video- ja valokuvataide sekä muut vaihtoehtoiset taidemuodot. Stripburgerin ensimmäinen, 1992 ilmestynyt numero kehkeytyi tästä laaja-alaisten toimijoiden joukosta ja se tehtiin suurella innolla mutta pienillä resursseilla, Štesl ja Skale kertovat.
Pienet resurssit olivat loppujen lopuksi syy sille, miksi lehti keskittyi ilmestyessään sarjakuvaan. Kollektiivilta kesti kaksi vuotta kerätä rahaa painokustannusten kattamiseen, ja kun lehti oli viimein tarkoitus lähettää painoon, he tajusivat, että sisältö oli monilta osin vanhentunut. Valokuvanäyttelyn arvostelu ja konserttireportaasi oli jätettävä pois, ja jäljelle jäi pääasiassa sarjakuva.
Kansia vuosilta 2008, 2010, 2012, 2017, 2024 ja 2026. Kansi ylhäällä oikealla on suomalaisen Jyrki Heikkisen kuvittama.
Joustava ja villi
Stripburgerin ensimmäinen numero oli samalla ensimmäinen slovenialainen sarjakuvalle omistettu lehti. 1990-luvulle tultaessa maan sarjakuvamarkkinoita hallitsivat lähes yksinomaan italialaisen Bonelli-kustantamon seikkailusarjakuvien käännökset.
– Sarjakuvat nähtiin pitkälti kevyenä, lapsille tarkoitettuna viihteenä tai jonain vähemmän sivistyneenä ja taiteellisesti vähempiarvoisena, Štesl ja Skale kertovat.
Stripburger mursi tuon harhaluulon välittömästi. Kahdesti vuodessa ilmestyvä Stripburger on yhdistelmä taidesarjakuva-antologiaa ja punk-zineä ja kokoaa samoihin kansiin sarjakuvia kansainvälisiltä ja paikallisilta taiteilijoilta. Se ei siis ollut sitä, mitä Tex Willeriin tottuneet lukijat osasivat odottaa.
– Meille lehtiformaatti on ”mahdollisuuksien näytekirja”, alusta jossa laaja kirjo lähestymistapoja, tyylejä ja ideoita ovat olemassa samanaikaisesti. Haluamme antaa taiteilijoille tilaa kokeilla ja ilmaista visiotaan ilman kompromissia.
Myös editointiprosessi kumpuaa yhteisöllisyydestä. Tällä hetkellä ydinryhmän muodostaa seitsemän ihmistä, ja sisältö valitaan yhdessä.
– Yleensä meillä ei ole tiettyä teemaa numeroissamme: suosimme joustavaa ja villiä sekoitusta tarinoita ja tyylejä, jotka sallivat meidän löytää odottamattomia yhteyksiä ja jännitteitä tarinoiden välillä.
Stripburek (1997).
Kansainvälisen läpimurtonsa Stripburger teki englanninkielisillä teemanumeroilla, joista Skale ja Štesl mainitsevat esimerkkinä vuonna 1997 ilmestyneet Stripburek-antologian (alaotsikoltaan ”sarjakuvia ruostuneen rautaesiripun takaa”). Nimensä mukaan lehteen oli koottu itäeurooppalaisia sarjakuvia, jotka aiemmin olivat jääneet Länsi-Euroopassa huomiotta – Stripburger yhdisti ensimmäisenä nämä hajaantuneet sarjakuvaskenet ja esitteli ne läntiselle ja paikalliselle lukijakunnalle.
Kansainvälisesti eniten huomiota herätti kuitenkin vuonna 2001 Angoulêmen sarjakuvafestivaaleilla Stripburger-lehdelle myönnetty parhaan vaihtoehtosarjakuva-fanzinen palkinto.
– Tunnustus johti uusiin kansainvälisiin yhteistyökuvioihin, taiteilija- ja kollektiivikontakteihin sekä kutsuihin ympäri maailmaa, viimeisimpänä syyskuussa järjestettävät Helsingin sarjakuvafestivaalit.
Jure Engelsberger Kutiburger-festivaalinäyttelyssä.
Kutiburger
Haastattelua tehdessä Štesl ja Skale tekevät vimmaisesti viime hetken järjestelyjä Helsingin festivaaleja varten.
– Odotamme innolla vierailua. Osa meistä ei ole ikinä käynyt Suomessa aiemmin, he kertovat pakkaamisen ohessa.
– Odotamme erityisesti, että pääsemme esittelemään slovenialaisten sarjakuvataiteilijoiden töitä festivaalikävijöille.
Kansainväliset sarjakuva-alan tapahtumat ovat tärkeitä Stripburgerille juuri yhteisöllisyyden takia.
– Festivaalit ja messut ovat tärkeimpiä ja saavutettavimpia kohtaamis- ja levityspaikkoja. Ne ovat paikkoja, joissa sarjakuvayhteisö kokoontuu, missä taiteilijat ja lukijat löytävät toisensa, vaihtavat ajastuksia ja uudet ideat syntyvät. Olemme kaikki riippuvaisia tällaisista verkostoista.
Aja Sredanovíc Kutiburger-festivaalinäyttelyssä.
Helsinkiin Stripburgerin tuo yhteistyöprojekti kotimaisen Kutikuti-kollektiivin kanssa. Yhteistyön seurauksena syntynyt luontoteemainen lehti ilmestyy sarjakuvafestivaaleilla, jossa on esillä myös töistä koottu näyttely.
Projekti kumpuaa pitkästä ystävyydestä.
– Idea alkoi muodostua, kun haastattelimme Kutikutia Stripburgerin 80. numeroon.
– Päätimme julkaista kaksi lehteä, kaksi ”Kutiburgeria”, samanaikaisesti: meidän toimittamamme Kuti nro. 81 esittelee kahdeksan slovenialaista taiteilijaa, kun taas Kutikuti-tiimin toimittama Stripburger nro. 88 sisältää lyhyitä sarjakuvia kolmeltakymmeneltä kutikutilaiselta, he kuvailevat.
Kansainvälinen toiminta on aina ollut Stripburgerin keskiössä.
– Emme ikinä halunneet rajoittaa itseämme paikalliseen kenttään. Slovenia on yksinkertaisesti liian pieni, jotta lehti kannattaisi, ja joutuisimme julkaisemaan sarjakuvia samoilta taiteilijoilta yhä uudelleen ja uudelleen. Yhteistyön tekeminen samanhenkisten kanssa ympäri Eurooppaa on elintärkeää, erityisesti kollektiivin alkuaikoina Neuvostoliiton romahtamisen jälkeisinä vuosina, jolloin uusia rajoja vedettiin kaikkialle.
Kansainvälinen lähestymistapa käy lukijalle välittömästi selväksi jo lehden avatessa, kun jokainen sarjakuva on painettu sloveniaksi ja englanniksi.
Andrej Štular Kutiburger-festivaalinäyttelyssä.
Yhteistyön voima
Yli kolmenkymmenen vuoden aikana paljon on muuttunut. Lehtien ohella Stripburger julkaisee tätä nykyään myös parhaimmillaan peräti yhdeksän sarjakuvakirjaa vuosittain. Siinä on slovenialaisten tekijöiden teoksia ja nykysarjakuvan klassikoita esimerkiksi Charles Burnsiltä, Jim Woodringiltä ja Anna Haifischiltä sekä Helsingin festivaalivieraihin lukeutuvilta Posy Simmondsilta ja Julie Doucet’lta. Lisäksi he ovat mukana järjestämässä Ljubljanassa järjestettävää Tinta-sarjakuvafestivaalia ja organisoivat esimerkiksi koulutusta.
– Uskomme, että on elintärkeää, että nuoremmat sukupolvet oppivat lukemaan, ymmärtämään ja lopulta luomaan sarjakuvia.
Toiminta on kantanut hedelmää, eikä Stripburger ole enää ainoa toimija.
– Tänä päivänä Sloveniassa on useampi sarjakuvia julkaiseva kustantaja, mikä on johtanut suurempaan monimuotoisuuteen, vaikka suuri osa markkinoista keskittyy yhä lasten sarjakuviin, Štesl ja Skale kertovat.
– Sarjakuvat ovat alkaneet saavuttaa laajemman yleisön ja saaneet arvostusta aitona taidemuotona. Koulut, museot ja galleriat yhä enenevissä määrin tunnustavat niiden taiteellisen ja koulutuksellisen arvon.
Yhteisöllisyydestä Stripburger ei ole ikinä tinkinyt.
– Uusien ihmisten – taiteilijoiden, lukijoiden, tutkijoiden tai vain uteliaiden ohikulkijoiden – tapaaminen on tärkeää. Yhteydet, ajatusten vaihto ja uuden luominen yhdessä ovat minkä tahansa skenen perusta, erityisesti pienen sellaisen.
Helsingin sarjakuvafestivaaleilla Stripburger osallistuu Indie-sarjakuvien julkaisutoiminta -paneeliin päälavalla sunnuntaina 20.9.2026 klo 12–12.45.
Kutiburger: A Finnish-Slovenian Comics Dialogue -näyttely on esillä Stoan Parvigalleriassa 3.–20.9.2026.
Tämä on verkkoartikkeli Sarjainfo-lehdestä. Tilaa Sarjainfo ja tue suomalaista sarjakuvakulttuuria liittymällä Suomen sarjakuvaseuraan.