SUOMEN SARJAKUVASEURA RY
SARJAKUVA-ALAN PALKKASUOSITUKSET / TYÖEHTOSOPIMUS
17.10.2012
KÄSITELTY: SUOMEN SARJAKUVASEURA RY, HALLITUKSEN KOKOUS 18.10.2012.
Suomen sarjakuvaseura ry on laatinut palkkasuosituksen ja työehtosopimuksen koskemaan sekä omiaan että Suomessa sarjakuva-alan järjestöissä työskenteleviä kulttuurituottajia, projektipäälliköitä, sihteerejä, koordinaattoreita ja vastaavia vastuuhenkilöitä. Esityksen tavoitteena on yhtenäistää alan työntekijöiden työehtoja ja palkkausta sekä taata sekä työntekijä- että työnantajapuolen oikeudet työsuhteita koskevissa asioissa.
Esitys perustuu Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry:n vastaaville suosituksille.
Otto Sinisalo
Puheenjohtaja, Suomen sarjakuvaseura ry
PALKKASUOSITUKSET
Soveltamisala
Suositukset koskevat ensisijaisesti Suomen sarjakuvaseura ry:n työntekijöitä, mutta suositukset ovat suoraan sovellettavissa myös muihin sarjakuva-alan järjestöihin. Suositukset perustuvat sekä työpaikan sijaintiin (pääkaupunkiseutu ja muu Suomi), sekä työntekijän budjettivastuuseen ja esimiesvastuuseen ts. vaatimusryhmiin. Vaatimusryhmät ovat seuraavat:
Suorittava taso
Tehtävän hoitamiseen liittyvät päätöksentekotilanteet ovat pääsosin rutiininluontoisia ja samankaltaisia. Tehtävä edellyttää yhteistyötaitoja vaihtelevissa vuorovaikutustilanteissa. Tähän ryhmään kuuluvia tehtäviä ovat tapahtumatuotantoon liittyvät avustavat tehtävät, käytännön järjestelytehtävät sekä toimistotehtävät ja avustavat hallinnolliset tehtävät. Tehtävään saattaa sisältyä rajoitettu esimiesvastuu. Tehtävään ei sisälly budjettivastuuta.
Asiantuntija- ja koordinointitehtävät
Tehtävä suoritetaan itsenäisesti asiantuntija-asemaan perustuen. Tehtävään sisältyvät harkinta- ja päätöksentekotilanteet vaihtelevat ja tehtävän hoito edellyttää päätöksentekotaitoa vaihtelevissa harkintatilanteissa sekä yhteistyötaitoja vaihtelevissa vuorovaikutustilanteissa. Tähän ryhmään kuuluvat tehtävät, joihin sisältyy vastuu tapahtumatuotannon yhdestä tai useammasta osavaiheesta kuten suunnittelusta, toteutuksesta, markkinoinnista, tiedotuksesta ja raportoinnista. Tehtäviin liittyy esimiesvastuuta ja täysi budjettivastuu hankkeen sisällä. Tehtävään voi sisältyä kokonaisvastuu tapahtuman tai tapahtumien tuottamisesta.
Vaativat asiantuntija- ja johtotehtävät
Tehtävä suoritetaan itsenäisesti toiminnan suunnitteluun ja/tai johtamiseen perustuen. Tehtävä edellyttää päätöksentekoa vaihtelevissa ja monipuolisissa harkintatilanteissa. Tehtävä edellyttää neuvottelutaitoja sekä yhteistyötaitoja ja oma-aloitteisuutta monipuolisissa vuorovaikutustilanteissa. Tähän ryhmään kuuluvat tehtävät, joihin sisältyy kokonaisvastuu tapahtuman tuottamisesta. Tehtävä sisältää täyden esimies- ja budjettivastuun järjestön sisällä.
Palkkasuositukset
Vähimmäiskuukausipalkka perustuu 37,5 tunnin viikkotyöaikaan. Summat ovat kuukausipalkkoja täysiaikaiselta työsuhteelta. Osa-aikaisten työsuhteiden palkkioita laskettaessa käytetään vastaavan tason palkkiota.
Suorittava taso: Pääkaupunkiseutu 2030 €, muu Suomi 1930 €
Asiantuntija- ja koordinointitehtävät: Pääkaupunkiseutu 2650 €, muu Suomi 2520 €
Vaativat asiantuntija- ja johtotehtävät: Pääkaupunkiseutu 3450 €, muu Suomi 3100 €
Harjoittelijan palkka
Alle kaksi vuotta järjestössä työskennelleiden työntekijöiden osalta voidaan soveltavasti käyttää 90% palkkausta siihen asti, kun työntekijä on työskennellyt järjestössä täyden 2 vuoden ajan.
Tuntipalkkaan perustuva työsuhde
Tuntiperusteisesta työstä järjestö maksaa työntekijälle seuraavan taulukon mukaan palkkion.
kahvio/asiakaspalvelutyö 10,00 €/h
tuotantotyön tuntipalkka 12,66 €/h
tuotantotyö, jos työssä joutuu käsittelemään rahaa budjetoidusti 15,19 €/h
isommat itsenäiset hankkeet, joissa täysi vastuu 19,62€/h
apuopetus 17,00 €/h
vastuuopetus 31,30 €/h
suunnittelutyö 21,91 €/h
Palkkasuositusten korotus
Suomen sarjakuvaseura ry:n hallitus tarkastaa palkkasuositukset syyskokouksessaan vuosittain ja voi päättää prosentuaalisen korotuksen palkkioihin.
Muut työsuhteen ehdot
Muut työsuhteen ehdot erillisenä Suomen sarjakuvaseura ry:n työehtosopimuksessa. Sopimus pohjautuu yleisiin käytäntöihin, mutta ei ole sidoksissa tietyn ammattijärjestön työehtosopimukseen.
TYÖEHTOSOPIMUS
1 § Soveltamisala
Suositukset koskevat ensisijaisesti Suomen sarjakuvaseura ry:n työntekijöitä, mutta suositukset ovat suoraan sovellettavissa myös muihin sarjakuva-alan järjestöihin.
2 § Työsuhteen alkaminen
1. Työsopimus tehdään kirjallisesti ennen työsuhteen alkamista. Työsopimukseen kirjataan viittaus tähän työehtosopimukseen.
2. Työsopimus tehdään toistaiseksi voimassa olevana. Työsopimus voidaan tehdä määräaikaisena, jos siihen on perusteltu syy. Kirjallisessa työsopimuksessa tulee mainita määräaikaisuuden peruste. Peruste voi olla esim. toimeksianto tietyn hankeen parissa.
3. Työnantaja ja työntekijä voivat erikseen sopia enintään neljän kuukauden pituisesta koeajasta. Jos määräaikainen työsopimus on lyhyempi kuin kahdeksan kuukautta, koeaika saa olla enintään puolet
työsopimuksen kestoajasta.
4. Työsuhteen katsotaan työsuhde-etuuksien määräytymisen kannalta jatkuneen yhdenjaksoisena, jos työnantajan ja työntekijän välillä on tehty useita peräkkäisiä, keskeytymättöminä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia työsopimuksia.
5. Työsuhteeseen kirjataan työntekijän toimenkuva, vastuutehtävät sekä esimies, joka valvoo ja ohjeistaa työntekijää työssään.
3 § Työsuhteen päättyminen
1. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työnantajan noudattama irtisanomisaika on:
– 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden
– 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden,
mutta enintään neljä vuotta
– 2 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli neljä vuotta,
mutta enintään kahdeksan vuotta
– 4 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan vuotta,
mutta enintään kaksitoista vuotta
– 6 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kaksitoista vuotta.
2. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työntekijän noudattama
irtisanomisaika on:
– 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta
– 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.
3. Määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän työsuhde päättyy sovitun määräajan päättyessä. Määräaikaista työsopimusta ei voi irtisanoa, ellei irtisanomismahdollisuudesta ole erikseen kirjallisesti sovittu.
4. Mikäli määräaikaisessa työsopimuksessa sovitaan irtisanomismahdollisuudesta, noudatetaan edellä mainittuja irtisanomisaikoja.
5. Irtisanominen tehdään aina kirjallisesti tai muutoin todistettavasti.
4 § Säännöllinen työaika
1. Säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia vuorokaudessa ja enintään 37,5 tuntia viikossa.
2. Työntekijällä on oikeus ½ – 1 tunnin pituiseen ruokailutaukoon. Ruokailutauko ei ole työaikaa ja työntekijällä on sen aikana oikeus poistua työpaikalta.
3. Pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, joulu- ja tapaninpäivä, uudenvuodenpäivä sekä joulu- ja juhannusaatto ovat palkallisia vapaapäiviä.
5 § Lisä-, yli- ja sunnuntaityö
1. Lisätyötä on työ, jota tehdään työsopimuksessa sovitun säännöllisen työajan ja pisimmän lainmukaisen säännöllisen työajan (8 tuntia) välisenä aikana. Lisätyö korvataan vastaavana vapaana työntekijän ja esimiehen sopimana ajankohtana.
2. Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään säännöllisen lainmukaisen enimmäistyöajan (8 tuntia) lisäksi vuorokaudessa. Vuorokautisesta ylityöstä annetaan korvaavaa vapaa-aikaa työntekijän ja esimiehen sopimana ajankohtana, jokaista ylityötuntia kohden yksi tunti vapaata, minkä lisäksi ensimmäiseltä tunnilta 50 % vapaata ylityöaikaan nähden ja seuraavilta tunneilta 100 % vapaata ylityöaikaan nähden.
3. Viikoittaista ylityötä on työ, jota tehdään lainmukaisen enimmäistyöajan
(40 tuntia) tai työvuoroluetteloon merkityn työajan lisäksi viikossa. Viikoittaisesta ylityöstä annetaan korvaavaa vapaa-aikaa työntekijän ja esimiehen sopimana ajankohtana, jokaista ylityötuntia kohden yksi tunti vapaata, minkä lisäksi kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 % vapaata ylityöaikaan nähden ja seuraavilta tunneilta 100 % vapaata ylityöaikaan nähden.
4. Sunnuntaina, kirkollisena juhlapyhänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehdystä työstä korvataan muun siltä ajalta tulevan vapaan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen ylityövapaa.
5. Lisä- ja ylityön tekeminen edellyttää työnantajan aloitetta ja työntekijän suostumusta.
6 § Liukuva työaika
1. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia liukuvasta työajasta. Liukuvassa työajassa työntekijä voi sovituissa rajoissa itse päättää säännöllisen työajan alkamis- ja päättymiskohdan.
2. Liukuvassa työajassa on sovittava kiinteästä työajasta, työajan vuorokautisista
liukumarajoista ja lepoaikojen sijoittamisesta.
7 § Viikoittainen vapaa-aika
Työaika on järjestettävä siten, että työntekijä saa kerran viikossa 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan. Se on sijoitettava sunnuntain yhteyteen, mikäli mahdollista.
8 § Työntekijän sairastuminen
1. Työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle sairausajalta palkkaa. Edellytyksenä on, ettei työntekijä ole aiheuttanut työkyvyttömyyttä tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella.
2. Työntekijän on viipymättä ilmoitettava poissaolosta ja sen arvioidusta kestosta. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestä lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys.
3. Työnantaja maksaa työntekijälle normaalin palkan kunkin työkyvyttömyystapauksen
yhteydessä työsuhteen keston perusteella seuraavasti:
– työsuhde kestänyt alle 1 kuukauden, 50% palkasta sairastumispäivältä
ja sitä seuraavalta 9 arkipäivältä
– työsuhde kestänyt vähintään kuukauden, mutta alle 3 vuotta,
täysi palkka neljän viikon ajalta
– työsuhde kestänyt vähintään 3 vuotta, mutta alle 5 vuotta,
täysi palkka viiden viikon ajalta
– työsuhde kestänyt vähintään 5 vuotta, mutta alle 10 vuotta,
täysi palkka kuuden viikon ajalta
– työsuhde kestänyt vähintään 10 vuotta,
täysi palkka kahdeksan viikon ajalta.
4. Työnantajan maksaessa työntekijälle sairausajan palkan, on työnantajalla oikeus hakea itselleen työntekijälle vastaavalta ajalta kuuluva sairausvakuutuslain mukainen sairausvakuutuskorvaus.
9 § Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa
1. Työntekijän äitiys-, isyys ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain mukaan.
2. Työnantaja maksaa työntekijälle äitiysvapaan ajalta palkan kolmelta kuukaudelta. Palkanmaksun edellytyksenä on, että työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään 6 kuukautta välittömästi ennen äitiysvapaan alkamista.
Työnantajalla on oikeus saada työntekijälle samalta ajalta tuleva sairausvakuutuslain mukainen äitiysraha tai maksettua palkkaa vastaava osa siitä.
10 § Tilapäinen hoitovapaa
1. Työntekijällä on oikeus saada alle 10-vuotiaan lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti tilapäistä hoitovapaata enintään 4 työpäivää lapsen hoitamiseksi tai hoidon järjestämiseksi. Oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa.
2. Työntekijän on niin pian kuin mahdollista ilmoitettava työnantajalle tilapäisestä hoitovapaasta ja sen arvioidusta kestosta. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä luotettava selvitys tilapäisen hoitovapaan perusteesta.
3. Työntekijälle maksetaan palkka tilapäisen hoitovapaan ajalta neljältä työpäivältä.
11 § Tilapäinen poissaolo
1. Työntekijälle järjestetään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen palkattomaan poissaoloon perheessä sattuneen äkillisen sairaustapauksen johdosta. Tällaisen poissaolon vuoksi työntekijän vuosilomaetuja ei vähennetä.
2. Työntekijällä on oikeus lyhyeen tilapäiseen palkalliseen poissaoloon, joka johtuu lähiomaisen kuolemasta ja hautajaisista. Tällaisen poissaolon vuoksi työntekijän vuosilomaetuja ei vähennetä.
12 § Vuosiloma
1. Työntekijän oikeus vuosilomaan ja lomakorvaukseen määräytyy vuosilomalain
mukaan.
2. Työntekijä ansaitsee vuosilomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta
kaksi ja puoli arkipäivää, jos työsuhde lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä on kestänyt vähintään vuoden. Mikäli työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä kestänyt alle vuoden, ansaitsee työntekijä vuosilomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
3. Työnantaja vahvistaa vuosiloman ajankohdan. Vuosiloman sijoittamisesta voidaan työnantajan ja työntekijän välillä sopia vuosilomalain säännösten mukaisesti.
4. Työnantajan tulee ilmoittaa vuosiloman ajankohdasta viimeistään kuukautta ennen vuosiloman alkamista. Mikäli tämä ei ole mahdollista tulee loman ajankohdasta kuitenkin ilmoittaa viimeistään kaksi viikkoa ennen loman alkamista.
5. Vuosiloman ajalta työntekijälle maksetaan vuosilomapalkka vuosilomalain säännösten mukaan.
6. Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus vuosiloman sijasta saada lomakorvaus siltä ajalta, jolta hän siihen mennessä ei ole saanut lomaa tai lomakorvausta.
13 § Lomaraha
Jatkuvalla työsopimuksella työskentelevälle työntekijälle maksetaan lomarahana 50 % hänen lakisääteisen vuosilomansa palkasta vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä. Lomarahan maksaminen edellyttää pääsääntöisesti loman pitämistä. Mikäli vuosiloman pitäminen estyy sen vuoksi, että työntekijän työsuhde päättyy työnantajan irtisanoessa työntekijän taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla, maksetaan lomaraha myös työsuhteen päättyessä maksettavasta lomakorvauksesta.
14 § Palkankorotukset
Mahdollisista palkankorotuksista palkkasuosituksiin nähden päättää Suomen sarjakuvaseura ry:n hallitus.
15 § Tuntipalkanjakaja
Tuntipalkkaa laskettaessa käytetään palkkasuositusten mukaista taulukkoa.
16 § Matkustaminen
1. Matkakustannusten korvaamisessa ja päivärahojen maksamisessa sovitaan erikseen työntekijän ja esimiehen kesken.
2. Mikäli työntekijä työtehtävien hoitamisen vuoksi matkustaa säännöllisen työaikansa ulkopuolella, annetaan sitä vastaava vapaa, jos matka-ajan korvaamisesta on erikseen sovittu.
17 § Työvälinekorvaus
Jos työntekijä sopimuksen mukaisesti käyttää omia työvälineitään työtehtävien hoitamiseen, on tästä maksettavasta korvauksesta sovittava erikseen.
18 § Koulutus
Työaikana järjestettävä koulutus on työaikaa ja siitä on sovittava erikseen.
19 § Tekijänoikeudet
Tekijänoikeudet määräytyvät tekijänoikeuslain mukaan. Tekijänoikeuden luovutuksesta ja tekijänoikeuskorvauksesta on sovittava erikseen.