Sarjakuvaseuran tehtävät
Suomen sarjakuvaseuran, myöhemmin Seura, tehtävänä on edistää Suomessa tehdyn ja identiteetiltään suomalaisten taiteilijoiden tekemän sekä suomen-, ruotsin-, saamen-, karjalan- ja kaalonkielisen sarjakuvan asemaa Suomessa ja näiden sarjakuvien kulttuurivientiä. Tehtävänämme on myös edistää kokonaisvaltaisesti sarjakuvakulttuurin elinvoimaa ja kehitystä Suomessa niin tekijöiden ja lukijoiden kuin kustantajienkin näkökulman huomioiden sekä luoda tilaa kriittiselle keskustelulle sarjakuvasta taiteena ja kulttuurina.
Suomen sarjakuvakentän tilannekatsaus
Suomalainen sarjakuva on kulttuurillisesti kiinnostavaa ja laadukasta sekä kansainvälisesti tunnustettua. Suomessa on korkeatasoista sarjakuvan kustannustoimintaa sekä poikkeuksellisen aktiivinen indie- ja omakustannekulttuuri, ja sarjakuvaa julkaistaan monipuolisesti eri formaateissa, niin printti- kuin digimediassakin. Kansainvälisten sarjakuvien kääntäminen on myös äärimmäisen tärkeää koko sarjakuvakentän kannalta. Seura tekee parhaansa pitääkseen sarjakuvakulttuurimme voimakkaana.
Sarjakuvaseuran arvot
Seuran arvot pohjaavat tehtäväämme Suomen sarjakuvakentän etujärjestönä ja yhteisöllisenä organisaationa. Tärkeimmät arvomme ovat kulttuuri, tasa-arvo sekä kestävä kehitys.
Kulttuuri
Sarjakuvataiteella ja sarjakuvataiteen kehityksellä sekä sarjakuvallisella itseilmaisulla on itseisarvonsa merkittävänä osana taidetta ja kulttuuria.
Tasa-arvo
Syrjimättömyys ja mahdollisimman laaja saavutettavuus ovat olennaisia kaikessa Seuran toiminnassa. Noudatamme kaikessa toiminnassamme turvallisemman tilan periaatteita. Näemme arvoa sarjakuvakentän moniäänisyydellä ja pyrimme kaikessa toiminnassamme läpinäkyvyyteen.
Kestävä kehitys
Seura pyrkii toiminnassaan ekologisuuteen ja negatiivisten ympäristövaikutusten minimoimiseen.
Sarjakuvaseuran toiminta
Suomen sarjakuvaseuran ydintoimintaan kuuluvat opetustoiminta, Helsingin sarjakuvafestivaalit, Sarjainfo-lehti, Puupäähattu-palkinnon jakaminen sekä sarjakuvakentän kansainvälinen yhteistyö.
Seura järjestää sarjakuva-aiheisia kursseja ja opetusta Helsingin sarjakuvakeskuksen tiloissa ja mahdollisuuksien mukaan ympäri Suomea sekä verkkoalustoilla.
Helsingin sarjakuvafestivaalit on vuodesta 1979 alkaen järjestetty sarjakuvatapahtuma, jota Seura järjestää. Festivaalit sisältävät puheohjelmaa, näyttelyitä, työpajoja ja teosjulkaisuja sekä festivaalien yhteydessä järjestettävän Zine Fest -indiesarjakuvatapahtuman. Sarjakuvafestivaaleilla käy vuosittain tuhansia kävijöitä.
Sarjainfo on Suomen ainoa sarjakuvaan keskittyvä aikakauslehti, ja sitä on julkaistu vuodesta 1972 alkaen. Sarjainfoa julkaistaan 4 numeroa vuodessa, sillä on yli 1 000 tilaajaa, ja se on yksi Seuran konkreettisimmista jäseneduista. Sarjainfoa välitetään myös kirjastoihin, ja Sarjainfon irtonumeroita on saatavilla valikoiduissa kirja- ja nettikaupoissa.
Puupäähattu on vuosittain ansioituneille sarjakuvantekijöille myönnettävä tunnustuspalkinto. Palkinto myönnetään kiitoksena ja kannustimena taiteilijoille, jotka ovat omalla panoksellaan edistäneet merkittävästi sarjakuvailmaisun asemaa Suomessa. Palkintoa on jaettu vuodesta 1972 alkaen.
Sarjakuvakentän kansainvälinen yhteistyö pitää sisällään viestintää ja yhteishankkeita kansainvälisten sarjakuvajärjestöjen kanssa, suomalaisen sarjakuvan vientiä ulkomaille sekä kansainvälisen sarjakuvan tuontia Suomeen.
Ydintoiminnan lisäksi Seuran toimintaan kuuluu paljon muutakin, esimerkiksi sarjakuva-aiheisten näyttelyiden järjestäminen, kansainvälisen taiteilijaresidenssiohjelman järjestäminen, Seuran arkiston kuratoiminen ja ylläpitäminen sekä laajasti sarjakuva-alan ajankohtaisista asioista tiedottaminen. Mahdollisuuksien mukaan Seura pyrkii ylläpitämään näitä toimintoja ja laajentamaankin toimintaansa.
Sarjakuvaseuran tulevaisuuden tavoitteita
Suomen sarjakuvaseura haluaa aina kehittää ja laajentaa toimintaansa resurssien niin salliessa. Lähitulevaisuudessa tavoitteenamme on edistää sarjakuvakentän verkostoitumista ja yhtenäistämistä Suomen sisällä sekä lisätä kansainvälistä kulttuurivaihtoa ekologisuus edellä, tasoittaa seuran taloustilannetta ja vähentää kertyneitä rahallisia velkoja sekä vakauttaa toimintaamme. Tämän lisäksi haluamme tulevaisuudessa muuttaa Sarjakuvakeskuksen uusiin, paremmin tarpeisiimme vastaaviin tiloihin, palauttaa galleriatoiminnan osaksi Sarjakuvakeskusta ja Seuran toimintaa sekä avata Seuran arkiston myös yleisön käyttöön.
Strategian seuranta
Seuran hallitus arvioi strategisten tavoitteiden toteutumista jäsenpalautteen, itsearvioinnin ja toimintakertomusten avulla.
Suomen sarjakuvaseuran hallitus päivittää strategiaa tarpeen mukaan.
Suomen sarjakuvaseura ry:n
ympäristövastuusuunnitelma 2025
1. Arvopohja ja tavoite
Kestävän kehityksen vaaliminen on keskeinen osa Suomen sarjakuvaseuran toimintaa ja kirjattu myös vuosittaisiin toimintasuunnitelmiimme. Haluamme olla edelläkävijä ekologisesti vastuullisessa kulttuurityössä ja kehittää sarjakuva-alalle
yhteisiä, skaalautuvia käytäntöjä ympäristövastuun toteuttamiseksi niin kotimaassa kuin kansainvälisessä yhteistyössä.
Tavoitteemme on pienentää hiilijalanjälkeämme, tukea ilmastoviisaita toimintatapoja ja kasvattaa koko alan ympäristötietoisuutta.
2. Ympäristövastuun toteutus käytännössä
2.1 Matkustaminen
Kotimaan matkustuksessa suosimme junaa ja linja-autoa. Kansainvälisessä yhteistyössä kannustamme taiteilijoita valitsemaan maata pitkin tai meriteitse kulkevat yhteydet. Budjetoimme suuremman korvauksen hiilijalanjälkeä pienentäviin matkustusvalintoihin. Lentomatkustamista pyritään vähentämään etenkin Euroopan sisäisessä liikkumisessa.
2.2 Tapahtumat ja tarjoilut
Kaikki Seuran järjestämien tapahtumien tarjoilut ovat vegaanisia. Pyrimme käyttämään paikallisia toimijoita ja kauden raaka-aineita. Vältämme kertakäyttöastioita ja käytämme vuokrakalustoa tai uudelleenkäytettäviä ratkaisuja.
2.3 Jätehuolto ja kierrätys
Helsingin sarjakuvafestivaalien ja Sarjakuvakeskuksen tapahtumissa on panostettu jätteiden lajitteluun. Taidetarvikkeiden ja painotuotteiden käytössä huomioimme vähäjätteisyyden ja käytämme kierrätettäviä materiaaleja. Olemme teettäneet
festivaalipaidat ja -kassit ympäristöystävällisistä tuotteista.
2.4 Julkaisut ja materiaalit
Suosimme digitaalisia julkaisuja ja painatamme harkitusti. Painotuotteissa suositaan ekologisia painotaloja, jotka käyttävät ympäristömerkittyjä prosesseja ja kierrätyspaperia.
3. Organisaation kehittäminen
3.1 Koulutus ja osaaminen
Sarjakuvaseuran työntekijöille ja vapaaehtoisille järjestetään koulutusta kestävän kehityksen käytännöistä. Jaamme osaamista myös kumppaniorganisaatioiden kesken sekä eri verkostoissa, joissa toimimme. Seura on mukana Kestävän kuvataiteen verkostossa. Kestävän kuvataiteen verkosto on suomalainen yhteistyöalusta, joka edistää ekologisesti vastuullisia toimintatapoja kuvataiteen kentällä.
3.2 Sertifiointi
Tavoitteenamme on ottaa käyttöön ympäristösertifikaatti kuten WWF:n Green Office
tai Helsingin kaupungin tukema Ekokompassi. Sertifiointia edeltää asianmukainen
toiminnan arviointi ja kehittäminen.
4. Kansainvälisen yhteistyön vastuullisuus
Osallistumme ja rakennamme verkostoja, jotka tähtäävät ekologisesti kestäviin
ratkaisuihin festivaalitoiminnassa. Edistämme kiertuemallia, jossa taiteilija esiintyy
useissa kohteissa samalla matkalla. Pyrimme optimoimaan liikkuvuuden
hyötysuhdetta. Hankkeemme etsivät konkreettisia ratkaisuja ekologisten vaikutusten
minimoimiseksi kulttuuriviennissä ja taiteilijaresidensseissä.
5. Mittaaminen ja seuranta
Toiminnan ekologisia vaikutuksia seurataan esimerkiksi lentomatkojen määrän
kehityksellä, hiilidioksidipäästöjen arvioinnilla, painotuotteiden määrällä sekä
kierrätysasteilla ja jätteiden määrällä. Vuoden 2026 aikana tavoitteena on laatia
ensimmäinen hiilijalanjälkikartoitus.
6. Tulevaisuuden tavoitteet
Tavoitteitamme ovat saavuttaa sertifioitu ympäristövastuujärjestelmä (WWF:n Green Office tai Ekokompassi) vuoteen 2027 mennessä, pienentää Seuran toiminnan hiilijalanjälkeä 25 prosenttia vuoteen 2030 mennessä sekä tehdä ympäristövastuusuunnitelmasta pakollinen osa tulevia apurahahakuja ja kumppanuussopimuksia.
Suomen sarjakuvaseuran yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma
laadittu: 26.8.2025
Suomen sarjakuvaseuran strategiassa määriteltyjä tehtäviä ovat (1) edistää Suomessa tehdyn sekä identiteetiltään suomalaisten taiteilijoiden tekemän sekä suomen-, ruotsin-, saamen-, karjalan- ja kaalonkielisen sarjakuvan asemaa Suomessa, (2) edistää näiden sarjakuvien kulttuurivientiä, (3) ylläpitää sarjakuvakulttuurin elinvoimaa ja kehitystä Suomessa niin tekijöiden ja lukijoiden kuin kustantajienkin näkökulman huomioiden sekä (4) luoda tilaa kriittiselle keskustelulle sarjakuvasta taiteena ja kulttuurina. Ydintoimintaamme kuuluvat sarjakuvaopetus, Helsingin sarjakuvafestivaalien järjestäminen, Sarjainfo-lehden julkaiseminen, Puupäähattu-palkinnon vuosittain jakaminen ja kansainvälinen yhteistyö, mutta toimintamme ei rajaudu vain näihin.
Seuran ydinarvoihin kuuluu yleisen yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Toiminnassamme edistämme yhdenvertaisuutta suhteessa sarjakuvataiteilijoihin, sarjakuvakentän yleisöön, opetustoimintamme oppilaisiin
sekä työyhteisöön, joka koostuu palkatuista työntekijöistä ja vapaaehtoisista. Toimimme aktiivisesti (1) etniseen tai kansalliseen alkuperään, (2) fyysisiin ominaisuuksiin, (3) ikään, (4) kansalaisuuteen, (5) kieleen, (6) kulttuuriseen taustaan, (7) mielipiteisiin, (8) persoonallisuuteen, (9) seksuaaliseen suuntautumiseen, (10) sosiaaliseen asemaan, (11) sukupuoleen, (12) taloudelliseen asemaan, (13) terveydentilaan sekä (14) vakaumukseen perustuvaa syrjintää vastaan. Teemme alituisesti tietoista työtä yhdenvertaisuuden jatkuvasti paremmin toteutumisen eteen.
Suomen sarjakuvaseuran yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman taustalla ovat yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) sekä laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986).
Tämä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma on hyväksytty Suomen sarjakuvaseuran hallituksen kokouksessa 26.8.2025, ja se on voimassa kolme vuotta.
Taiteilijarepresentaatio
Sarjakuvaseuralla on valtaa siinä, mitä sarjakuvia, sarjakuvien käsittelemiä teemoja ja sarjakuvantekijöitä se nostaa esiin, missä määrin ja millä tavalla sekä kenellä on ylipäätään mahdollisuus toimia alalla. Tämän vallan myötä Sarjakuvaseuralla on
merkittävä yhdenvertaisuuteen liittyvä vastuu, joka ei kosketa yksinomaan sarjakuvataiteilijoita, joita Seuran valinnat suoraan koskevat, vaan on laajempaa viestintää koko suomalaiselle ja jopa kansainväliselle yleisölle. Seuran viestintä kantautuu myös mahdollisten tulevien sarjakuvantekijöiden korviin luoden vaikutelmaa heidän ja heidän oman ryhmänsä yhteiskunnallisista
vaikutusmahdollisuuksista.
Ehkä selvimmin Seuran vastuu eritaustaisten sarjakuvataiteilijoiden representaatiossa näkyy Helsingin sarjakuvafestivaalien ja muiden tapahtumien ohjelmavalinnoissa, Sarjainfo-lehden sisällöissä, Puupäähatulla palkittavan taiteilijan valinnassa sekä muussa Seuran viestinnässä. Työssään Helsingin sarjakuvafestivaalien taiteellisen johtajan, Sarjainfo-lehden päätoimittajan,
viestintään osallistuvien työntekijöiden sekä Puupäähattu-palkinnon saajan valitsevan Seuran hallituksen tulee jatkossakin aktiivisesti tiedostaa tämä vastuu. Heidän tulee ensinnäkin kiinnittää huomionsa siihen, että erilaisista taustoista tulevilla ja erilaisia teemoja sarjakuvissaan käsittelevillä ihmisillä on aito tilaisuus tuoda taidettaan esille, sekä aktiivisesti myös omilla ratkaisuillaan edistää epätasa-arvoistavien yhteiskunnallisten rakenteiden purkamista. Sarjakuvakenttä, kuten mikään muukaan yhteiskunnan alue, ei ole täysin yhdenvertainen, ja kohti sokeita pisteitä täytyy aktiivisesti katsoa. Konkreettisella tasolla näkyvyyttä tulee jatkossakin tietoisesti antaa myös vähemmistöryhmille, jotka ovat yhteiskunnassa tai sarjakuvakentällä aliedustettuja. Sarjakuvaseuran toimintafilosofiaan on jo pitkään kuulunut myös kaupallisesti vähemmän menestyneen sarjakuvataiteen tukeminen, mikä näkyy esimerkiksi Helsingin sarjakuvafestivaalien osana järjestettävän pienkustannesarjakuville omistetun Zine Festin ohjelmistossa sekä Sarjainfon toimituksellisissa valinnoissa. Tällaisten linjausten myötä Sarjakuvaseura edesauttaa taiteilijoiden näkyvyyttä myös huolimatta heidän taloudellisesta taustastaan.
Moninaisen yleisön palveleminen
Osaltaan moninaisten taiteilijoiden ja moninaisen sarjakuvataiteen representaatio Sarjakuvaseuran tapahtumissa ja viestinnässä vastaa myös Sarjakuvaseuran tehtävään tuoda sarjakuvakulttuuri paremmin moninaisen yleisön saataville. Erilaisten yleisöjen mahdollisimman tasaveroinen palveleminen sisältää kuitenkin muutakin. Merkittävimmiltä osin toimintamme tavoittaa yleisöä Seuran tapahtumissa, Seuran järjestämillä kursseilla sekä sähköisen viestinnän ja Sarjainfon kautta. Kaikessa ulospäin suuntautuvassa toiminnassaan Seuran tulee aktiivisesti tiedostaa, että erilaisilla yleisöillä on erilaisia piirteitä, toiveita ja tarpeita, ja toimia inklusiivisuuden eteen.
Nykyresursseillaan Sarjakuvaseuran viestintä toteutetaan selkeällä kielellä suomeksi ja suurelta osin myös englanniksi. Esimerkiksi Helsingin sarjakuvafestivaaleilla on myös englanninkielistä ohjelmaa, osa Seuran nettisivujen tiedoista on saatavilla myös englanniksi ja monenlaista Seuran osallistavaa ohjelmaa ja palvelutarjontaa pystytään muokkaamaan osallistujien kielitarpeita vastaaviksi. Sarjainfo-lehti on kuitenkin vain suomenkielinen ja niin on myös merkittävin osa festivaaliohjelmasta. Järjestämme myös kursseja sekä ohjelmaa suomen lisäksi englanniksi ja harvemmin myös muilla kielillä. Mikäli rahoitusta järjestyy, voidaan kielitarjontaa tästä vielä laajentaa entistä laajemman yleisön palvelemiseksi. Sarjakuvaseura on suunnitellut myös esimerkiksi eri nettisivustonsa visuaalisesti helppolukuisiksi.
Sarjakuvaseuran tapahtumat ja kurssit pidetään joko maksuttomina tai mahdollisimman halpoina, jotta osallistuminen olisi mahdollisimman monelle mahdollista; esimerkiksi Helsingin sarjakuvafestivaalien sisäänpääsy on ilmainen. Kaikissa Seuran tapahtumissa ja opetuksessa pyritään mahdollisimman hyvään esteettömyyteen. Esimerkiksi Sarjakuvafestivaaleilla yleisölle tarjotaan sekä unisex-vessoja että sukupuolitettuja vessoja. Kaikessa Seuran toiminnassa ovat käytössä turvallisemman tilan periaatteet. Sarjakuvafestivaaleilla on yleisön saatavilla häirintäyhdyshenkilö tai -henkilöitä, ja myös muuhun Seuran toimintaan osallistuvien tavoitettavissa on kaksi häirintäyhdyshenkilöä. Sarjakuvaseuran hallitukseen mukaan päätöksentekoon voi hakea mukaan kuka tahansa Sarjakuvaseuran jäsen.
Opetusta monenlaisille oppilaille
Sarjakuvaseura tarjoaa opetusta moninaisille ryhmille; kurssiosallistujia on päiväkoti-ikäisistä senioreihin, ja omia kurssejaan on vuosien varrella järjestetty varta vasten esimerkiksi POC-lapsille ja nuorille, haasteiden keskellä eläville nuorille aikuisille, vangeille sekä myös muilla kielillä kuin suomeksi. Tarjolla oleviin kursseihin vaikuttavat paljon kysyntä sekä rahoitus. Lapsille ilmaiset ”Lasten lauantait” lakkautettiin 2024 taloudellisista syistä, mutta tätäkin toimintaa pyritään jatkamaan taloustilanteen salliessa.
Lapsillekin suunnatun opetuksen järjestäjänä Sarjakuvaseuralla on merkittävä vastuu yhdenvertaisten periaatteiden toteuttajana ja yhdenvertaisuuden opettajana. Sarjakuvaseuran opettajat ovat suurelta osin pedagogiikan ammattilaisia, jotka etsivät tarvittaessa sopivia ratkaisuja yhdessä lasten ja näiden huoltajien kanssa varmistaakseen yhdenvertaisuuden toteutumisen opetustilanteissa. Sarjakuvaseuran järjestämillä, monenlaisille ryhmille suunnatuilla kursseilla kiinnitämme huomiota muun muassa esteettömyyteen, taloudelliseen saavutettavuuteen sekä turvallisemman tilan periaatteidemme noudattamiseen. Saavutettavuuteen pyritään myös viemällä opetustoimintaa lähelle ihmisten kotia; esimerkiksi peruskoululaisten Suomen malli -kurssit toteutetaan kouluissa. Opetusta kehitetään aktiivisesti myös oppilailta kerätyn palautteen avulla.
Työpaikan yhdenvertaisuus
Sarjakuvaseuralla on tällä hetkellä töissä kuusi vakituista työntekijää ja määräaikaisesti palkattu opetushenkilö koostuu nyt noin kymmenestä ihmisestä. Sarjakuvaseuran hallitus koostuu yhdeksästä jäsenestä ja kolmesta varajäsenestä. Näiden lisäksi Sarjakuvaseuran tehtävissä toimii säännöllisesti harjoittelijoita ja vapaaehtoisia. Merkittävä osa vapaaehtoistyöstä tehdään vuosittain Sarjakuvafestivaalien yhteydessä. Sarjakuvaopetus työllistää tällä hetkellä myös noin neljää Plan ry:n kesäharjoittelijaa vuodessa ja lisäksi Sarjakuvaseuralla on säännöllisesti TET-harjoittelijoita. Näin tarjoamme nuorille vailla merkittävää työkokemusta tilaisuuden oppia työelämästä.
Sarjakuvaseura huomioi toiminnassaan työntekijöiden yksilölliset piirteet, tarpeet ja elämäntilanteet. Työsuojelupäällikkö huolehtii siitä, että työntekijöiden oikeudet ja hyvinvointi otetaan Sarjakuvaseuralla riittävästi huomioon. Etäyhteyksillä
viestimistä hyödynnetään niin työntekijöiden kuin hallituksenkin kesken, jotta osallistuminen toimintaan on mahdollista erilaisissa tilanteissa. Sarjakuvakeskuksen toimistolle on esteetön pääsy, ja Keskuksella on käytössä unisex-vessa.
Henkilökuntaa kannustetaan osallistumaan erilaisiin yhdenvertaisuuskoulutuksiin, jollaisissa on myös käyty.
Sarjakuvaseuran hallitus on nimennyt kaksi häirintäyhdyshenkilöä, jotka ovat kaikkien Seuran toiminnassa häirintää kohdanneiden tavoitettavissa. Turvallisemman tilan periaatteet ohjaavat myös työntekijöitä.
Sarjakuvaseuran palkalliselle henkilökunnalle – kuukausipalkatuille työntekijöille sekä tuntiopettajille – toimitettiin kesällä 2025 ensimmäinen yhdenvertaisuuskysely, joissa heiltä pyydettiin nimettömänä vastauksia siihen, ovatko he työssään kohdanneet itseensä tai muihin kohdistuvaa syrjintää. Vastausaikaa oli yli kuukausi. Vastaajia oli vain kaksi, ja heistä kumpikaan ei kertomansa mukaan ollut kohdannut työssään syrjintää. Nämä vastaukset näyttävät toki Seuran myönteisessä valossa, mutta tulevaisuudessa vastauksia tulee aktiivisemmin yrittää hankkia useammilta työntekijöiltä.
Rekrytointimme periaatteet pidetään läpinäkyvinä, ja rekrytoinnissa työllistymiseen taataan yhdenvertaiset mahdollisuudet erilaisille ihmisille riippumatta heidän yhdenvertaisuuslaissa eritellyistä ominaisuuksistaan. Pyydettäessä tehtyjen rekrytointivalintojen perustelut kerrotaan työnhakijoille.
Kokonaistilanne ja tulevaisuussuunnitelmia
Sarjakuvaseuran toiminnanjohtaja täytti oikeusministeriön syrjimättömyystestin 19.8.2025. Testi teetettiin nimenomaan toiminnanjohtajalla, koska hänellä on erityisen monipuolinen käsitys Sarjakuvaseuran toimintaympäristöstä kokonaisuutena ja yhteys suurimpaan osaan Seuran parissa aktiivisesti toimivia ihmisiä. Pisteitä testissä Sarjakuvaseura sai 55/60, minkä perusteella Seura on ”yhdenvertaisuuden edelläkävijä”. Sarjakuvaseura on tehnyt määrätietoista työtä
yhdenvertaisuuden eteen vuosikausien ajan. Yhdenvertaisuus edellyttää kuitenkin jatkuvasti aktiivista työtä ja uudelleen reflektoimista, ja Sarjakuvaseuran hallitus ja henkilöstö etsivät uusia käytänteitä vastatakseen aina paremmin erilaisten
toimintaan osallistuvien ja toiminnassa kohdattujen ihmisten tarpeisiin.
Sarjakuvaseuran yhdenvertaisuustilanteen seurannan ja kehittämisen tehtäviin hallitus tulee nimeämään jatkossa yhdenvertaisuusvastaavan. Yhdenvertaisuusvastaavan keskeinen tehtävä on toteuttaa kolmen vuoden välein – kesällä 2025 jo kerran toteutetun kaltainen – kysely ja raportti Seuran hallitukselle työntekijöiden työssä kokemasta syrjinnästä sekä laatia päivitetty yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma. Jotta kyselyyn saataisiin jatkossa enemmän vastaajia, on se viisasta ajoittaa muualle kuin lomakaudelle ja yhdenvertaisuusvastaava voi parhaaksi katsoessaan esimerkiksi lähettää työntekijöille useita muistutusviestejä vastaamisesta. Lisäksi yhdenvertaisuusvastaava voi tutustua Seuran toimintaan ja toimijoihin ja tämän pohjalta laatia aloitteita uusien yhdenvertaisten toimintaperiaatteiden käyttöönotosta. Tehtävän hoitamisen kannalta eduksi on
yhteydenpito Seuran henkilöstön ja muiden toimijoiden kanssa yhdenvertaisuusaiheisiin liittyen.
Sarjakuvaseuran tulee selvittää käytännön mahdollisuutta ottaa jatkossa käyttöön osittain nimetön työnhakuprosessi, jonka avulla pienennetään todennäköisyyttä, että uuden henkilöstön rekrytointiin vaikuttavat – tiedostamattomatkaan – syrjivät asenteet ja käytännöt. Työpaikkailmoituksissa voidaan lisäksi jatkossa kannustaa vähemmistöryhmien edustajia hakeutumaan Sarjakuvaseuralle töihin. Henkilöstölle tulee jatkossakin säännöllisesti tarjota tilaisuuksia yhdenvertaisuuskoulutuksiin
osallistumiseen. Häirintäyhdyshenkilöille tulee tarjota koulutusta, jotta heillä on osaamista reagoida sensitiiviin ja hankaliin häirintätilanteisiin rakentavalla tavalla.
Sarjakuvaseuran opetuskoordinaattori Kalle Keinosen mukaan lapsille ja nuorille
järjestetyille POC-kursseille on ollut menneisyydessä haasteellista löytää riittävästi osallistujia. Sama pulma on koskenut kielivähemmistöille suunnattuja kursseja. Sarjakuvaseuran toimijoiden on syytä aktiivisesti pohtia, miten näitä vähemmistöryhmiä Suomessa saisi entistä paremmin mukaan Suomen sarjakuvakentälle ja Seuran toimintaan.