1990: Touko Laaksonen - Tom of Finland

Tom of Finlandin (Touko Laaksonen) tunnetuimmat työt, homoeroottiset kuvasarjat nimeltä Kake käyttävät sarjakuvamaista kerrontaa, jossa sivun kuva vastaa yhtä sarjakuvaruutua. Vähemmän tunnettu sarja Mike on puhdasverista sarjakuvaa samanlaisin virityksin. Tom of Finlandin sarjoissa tarina kerrotaan niin selkeästi kuvin, että usein mukaan liitetty teksti tuntuu tarpeettomalta.

Tom of Finland on epäilemättä laajimmin maailmalla tunnettu suomalainen sarjakuvataiteilija, mutta käytännön syistä kotimaassaan vain oman kohderyhmänsä tietoisuudessa. Teknisesti Tom of Finlandin työt ovat taidokkaita, ja töillään hän on onnistunut luomaan yleismaailmallista merkkikieltä ja vakiinnuttamaan kehittelemiään ihannehahmoja homomiesten alakulttuuriin.

tof-sarjainfo-kansiEroottisten ja osin pornografisten töiden piirtäjanä Tom of Finland ei ole saanut valtakulttuurilta ansaitsemaansa arvostusta. On sanottu, että Tom of Finland on taiteilijana jäänyt yhtä lailla pornografian yleisleiman alle kuin Andy Warhol kaupallisuuden. Kuitenkin Tom of Finlandin töiden ihailijoihin ovat kuuluneet mm. Olavi Paavolainen ja Jean Cocteau. Tom of Finlandin työt herättävät voimakkaita reaktioita puolesta ja vastaan. Arvostelun sijaa on löydetty mm. fantasioiden väkivaltaisesta ja alistavasta luonteesta ja naisten lähes täydellisestä puuttumisesta, seikkoja jotka selittyvät kohderyhmän omilla tarpeilla ja seksuaalisilla fantasioilla. Kaket ovat homomiesten satukuvakirjoja, unta ja leikkiä.

Tom of Finlandin töillä on ollut myös sisällöllistä merkitystä: Ensinnäkin hänen töissään on rakennettu myönteistä homoidentiteettiä, joskin alakulttuurille niin tyypillisen itseironian ja paikoin jopa camphuumorin sävyttämänä. Tomin miehet ovat vahvoja ja komeita, ja he tietävät sen. Toisekseen, valtakulttuurin homofobiset pohjavirrat ovat säikkyneet hänen töitään niiden kliseitä purkavan (ja uusia luovan) idolimaailman vuoksi: Tomin miehet ovat kaikkea muuta kuin arkailevia nynnyjä tai tipumaisia kikattajia, jollaisina homojen vastustajat heidät mieluummin haluaisivat esitettävän.

Tom of Finlandin grafiikkaa joko sellaisenaan tai plagioituna on käytetty laajalti maailman homokulttuurissa, hänen ja hänen hahmojensa nimissä toimii jos jonkinlaista baaria, hotellia yms. ja onpa hänen puvustuksensa ja miestyyppiensä vaikutus näkynyt muotisuuntauksissa ja elokuvissa asti.

Amerikkalaisen kustantajan taiteilijalle aikoinaan antama nimimerkki Tom of Finland on myös tuonut Suomelle ehkä ansaitsematontakin kunniaa laajoissa kansalaispiireissä kautta maailman. Suomen sarjakuvaseura on ensimmäinen julkinen yhteisö Suomessa, joka on katsonut asiakseen palkita tämän elämäntyön.

 

 

Puupäät

puupaa.png

Suomen sarjakuvaseura ry on vuodesta 1972 lähtien jakanut arvostetuinta suomalaiselle sarjakuvantekijälle annettavaa palkintoa, Puupäähattu-palkintoa. Nimensä ja muotonsa se on saanut Ola Fogelbergin klassisen sarjakuvahahmon Pekka Puupään päähineen mukaan.

Palkinto on tähän mennessä myönnetty seuraaville tekijöille (suluissa tekijän tärkeimmän sarjakuvan nimi):

2020 Petteri Tikkanen
2019 Sari Luhtanen ja Tiina Paju (Maisa ja Kaarina)
2018 Martti Sirola
2017 Tiitu Takalo
2016 Ville Pirinen
2015 Kari Korhonen (Disney)
2014 Terhi Ekebom
2013 Heikki Paakkanen
2012 Kaisa Leka
2011 Tommi Musturi
2010 Tiina Pystynen
2009 Ville Ranta
2008 Juho Juntunen 
2007 Marko Turunen
2006 Ilkka Heilä (B. Virtanen)
2005 Jii Roikonen (Jasso-kissa)
2004 Timo Aarniala
2003 Katja Tukiainen
2002 Petri Hiltunen (Praedor, Väinämöisen paluu)
2001 Jukka Tilsa
2000 Jussi "Juba" Tuomola (Viivi ja Wagner)
1999 Kati Kovàcs 
1998 Pauli Heikkilä ja Markku Paretskoi (Vanhat herrat)
1997 Matti Hagelberg
1996 Egon Meuronen ja Olavi Vikainen
1995 Pentti Otsamo
1994 Pauli Kallio (Kramppeja ja Nyrjähdyksiä)
1993 Riitta Uusitalo (Nasu, Tipu Laitinen)
1992 Jyrki "Jykä" Paavola ja Risto "Rike" Nurisalo
1991 Kivi Larmola
1990 Touko Laaksonen alias Tom of Finland (Kake, Mike)
1989 Timo Mäkelä (Peikkonen, Häjyt)
1988 Usko Laukkanen
1985 Kari Leppänen (ei vastaanottanut palkintoa)
1984 Kari Suomalainen (Wälskärin kertomuksia)
1983 Jorma Pitkänen (Näkymätön Viänänen)
1982 Erkki Tanttu (Rymy-Eetu)
1981 Mauri Kunnas
1980 Tove ja Lars Jansson (Muumi)
1979 Veli-Pekka Alare (Pekko)
1978 Tarmo Koivisto (Mämmilä)
1975 Asmo Alho (Kieku ja Kaiku)
1973 Veikko Savolainen (Joonas)
1972 Toto Fogelberg-Kaila (Pekka Puupää)

Palkinto on jaettu sarjakuvataiteilijoille vuosittain, kahta lyhyttä taukoa lukuun ottamatta. Palkinnon perusteet ja painotukset ovat vaihdelleet, koska kukin saaja on vaikuttanut suomalaiseen sarjakuvaan omalla tavallaan. Puupäähattua ei kuitenkaan ole milloinkaan jaettu yksittäisestä albumista vaan koko tuotannosta.

1970–80-luvuilla ammattimaisia piirtäjiä oli vain kourallinen. Puupäähatun saajat olivat osin myös nuoria tekijöitä, joista tuli veteraaneja vasta iän myötä.

1990-luvulla nousi uusi piirtäjäsukupolvi, joka innostui 1970-luvun sarjakuvabuumista eurooppalaisine laatusarjakuvineen ja kokeili siipiensä kantokykyä sarjakuvaseurojen lehdissä 1980-luvulla. 

2000-luvun ilmiö on ollut naispiirtäjien määrän kasvu, mikä on näkynyt myös palkituissa.