1992: Jyrki "Jykä" Paavola ja Risto "Rike" Nurisalo

Suomen sarjakuvaseuran Puupäähattu-palkinto annettiin tänä vuonna Jyrki "Jykä" Paavolalle ja Risto "Rike" Nurisalolle lähes 30-vuotisesta verbaaliakrobaattisesta sarjakuvatuotannosta. Vuonna 1965 Hymy-lehdessä alkanut ura on tuottanut useampia merkittäviä sarjakuvia, joista Puutaheinää ja Runteli ovat suomalaisen sanallisen sarjakuvan edelläkävijöitä.

Lajityyppinä sanaleikkeihin pohjautuva sarjakuva on poikkeuksellisen vaativa, sillä siinä on vaarana sortua tekstattuihin, kirjoitettuihin vitseihin, jotka eivät tarvitse kuvia tullakseen ymmärretyiksi. Jykä ja Rike eivät sorru tuotannossaan tuohon ansaan, johon moni lajityyppiä kokeileva on uponnut, vaan heidän tuotantonsa on osoitus tinkimättömästä ammattitaidosta kääntää suomen kielen kielikuvia poskettoman hauskoiksi, graafisesti korkeatasoisiksi sarjakuviksi. Kielelliseen huumoriin rakentuva sarjakuva on ollut varsinkin amerikkalaisissa sarjakuvassa huumorin valtavirtana koko sikäläisen sarjakuvan historian ajan.

Suomessa Jykän ja Riken 1960-Luvulla avaamaa verbaalisen sarjakuvan latua on 80-luvulta lähtien kuljettu ahkerasti monissa nuoren polven tekijöiden sarjakuvissa. Jykä ja Rike ovat joskus luonnehtineet itseään harrastelijoiksi, jotka vasta vuosikymmenten jälkeen paljastuvat tosi harrastelijoiksi.

Egon Friedell on Lausunut jo 1930-luvulla Uuden Ajan Kulttuurihistoriassa vahvistuksen tuolle Jykän ja Riken toteamukselle: "Kaikilla inhimillisellä toimilla on vain niin kauan todellista elinvoimaa kun niitä harrastavat diletantit".
Suomen sarjakuvaseura 1992

Tamperelaisen tekijäkaksikon käsikirjoittaja on taiteilija Jyrki "Jykä" Paavola (s. 1944), piirtäjä on graafikko Risto "Rike" Nurisalo (s. 1941). Heidän sarjakuvauransa alkoi vuonna 1965 Hymyssä ja Tamperelaisessa. Sarjakuva Puutaheinää on ilmestynyt yhtäjaksoisesti Hymyssä vuodesta 1965 lähtien. Runteli-niminen sarja ilmestyi Tamperelaisessa, VIP-lehdessä ja Hymyssä kunnes tekijät päättivät lopettaa sarjan 80-luvun alussa. Runteli koki lyhytaikaisen uuden tulemisen Ilta-Sanomien kuukauden kotimaisena sarjakuvana v. 1988. Muita Jykän ja Riken sarjoja ovat mm. Etsivätoimisto Hämäläinen & Savolainen ja Niemiset.

Jykän ja Riken Runtelista on koottu albumi vuonna 1974 nimellä Runteli heittää vesilintua.

 

Puupäät

puupaa.png

Suomen sarjakuvaseura ry on vuodesta 1972 lähtien jakanut arvostetuinta suomalaiselle sarjakuvantekijälle annettavaa palkintoa, Puupäähattu-palkintoa. Nimensä ja muotonsa se on saanut Ola Fogelbergin klassisen sarjakuvahahmon Pekka Puupään päähineen mukaan.

Palkinto on tähän mennessä myönnetty seuraaville tekijöille (suluissa tekijän tärkeimmän sarjakuvan nimi):

2020 Petteri Tikkanen
2019 Sari Luhtanen ja Tiina Paju (Maisa ja Kaarina)
2018 Martti Sirola
2017 Tiitu Takalo
2016 Ville Pirinen
2015 Kari Korhonen (Disney)
2014 Terhi Ekebom
2013 Heikki Paakkanen
2012 Kaisa Leka
2011 Tommi Musturi
2010 Tiina Pystynen
2009 Ville Ranta
2008 Juho Juntunen 
2007 Marko Turunen
2006 Ilkka Heilä (B. Virtanen)
2005 Jii Roikonen (Jasso-kissa)
2004 Timo Aarniala
2003 Katja Tukiainen
2002 Petri Hiltunen (Praedor, Väinämöisen paluu)
2001 Jukka Tilsa
2000 Jussi "Juba" Tuomola (Viivi ja Wagner)
1999 Kati Kovàcs 
1998 Pauli Heikkilä ja Markku Paretskoi (Vanhat herrat)
1997 Matti Hagelberg
1996 Egon Meuronen ja Olavi Vikainen
1995 Pentti Otsamo
1994 Pauli Kallio (Kramppeja ja Nyrjähdyksiä)
1993 Riitta Uusitalo (Nasu, Tipu Laitinen)
1992 Jyrki "Jykä" Paavola ja Risto "Rike" Nurisalo
1991 Kivi Larmola
1990 Touko Laaksonen alias Tom of Finland (Kake, Mike)
1989 Timo Mäkelä (Peikkonen, Häjyt)
1988 Usko Laukkanen
1985 Kari Leppänen (ei vastaanottanut palkintoa)
1984 Kari Suomalainen (Wälskärin kertomuksia)
1983 Jorma Pitkänen (Näkymätön Viänänen)
1982 Erkki Tanttu (Rymy-Eetu)
1981 Mauri Kunnas
1980 Tove ja Lars Jansson (Muumi)
1979 Veli-Pekka Alare (Pekko)
1978 Tarmo Koivisto (Mämmilä)
1975 Asmo Alho (Kieku ja Kaiku)
1973 Veikko Savolainen (Joonas)
1972 Toto Fogelberg-Kaila (Pekka Puupää)

Palkinto on jaettu sarjakuvataiteilijoille vuosittain, kahta lyhyttä taukoa lukuun ottamatta. Palkinnon perusteet ja painotukset ovat vaihdelleet, koska kukin saaja on vaikuttanut suomalaiseen sarjakuvaan omalla tavallaan. Puupäähattua ei kuitenkaan ole milloinkaan jaettu yksittäisestä albumista vaan koko tuotannosta.

1970–80-luvuilla ammattimaisia piirtäjiä oli vain kourallinen. Puupäähatun saajat olivat osin myös nuoria tekijöitä, joista tuli veteraaneja vasta iän myötä.

1990-luvulla nousi uusi piirtäjäsukupolvi, joka innostui 1970-luvun sarjakuvabuumista eurooppalaisine laatusarjakuvineen ja kokeili siipiensä kantokykyä sarjakuvaseurojen lehdissä 1980-luvulla. 

2000-luvun ilmiö on ollut naispiirtäjien määrän kasvu, mikä on näkynyt myös palkituissa.