1972: Toto Fogelberg-Kaila

totokaila jvainio webToto (Ruth) Fogelberg-Kaila (1924–2013) sai ensimmäisen Puupäähatun Pekka Puupää -sarjakuvasta. Hahmon oli alun perin luonut hänen isänsä, Ola "Fogeli" Fogelberg (1894–1952). Palkinto annettiin lisäksi Esa Pakariselle ja Armand Lohikoskelle, jotka olivat tekemässä Puupää-elokuvia.

Toto jatkoi isänsä työtä

Monen klassikkosarjakuvan tavoin Pekka Puupään tarina jatkui alkuperäisen taiteilijan kuoleman jälkeen. Toto Fogelberg-Kaila joutui töihin kylmiltään ja vaikeissa olosuhteissa. Puoliso ja veli olivat kuolleet sodassa ja lopulta isäkin vuonna 1952. Toton piti elättää äitinsä ja perheensä. Suomi-Filmin Pekka Puupää -elokuvien oikeuksista maksettiin vain kertakorvaus, joten Kaila puursi albumin verran sarjakuvia vuodessa kaikkiaan 23 vuoden ajan. 

Hän alkoi piirtää ja julkaista Pekka Puupäätä isänsä jälkeen. Elanto-lehti julkaisi hetken uusintoja Fogelilta mutta kaipasi sitten uusia juttuja. 

Toto ideoi sarjat ja teki luonnokset, piirrokset tussasi nimettömänä mainosgraafikko Lasse Hietala.

Kaila pyrki pitämään Pekka Puupää -sarjan hengen samanlaisena kuin isällään. Pääosassa olivat hyväntahtoinen komiikka ja pyrkimys huomioida toiset ihmiset. Aihe löytyi läheltä: omien lasten touhuista.

Toto Kailan piirrokset eivät edes pyrkineet matkimaan Fogelia. Viiva oli toisenlaista, ja tematiikka korosti muutosta. Kaila vahvisti Justiinan roolia entisestään, ja Puupäiden poika Pulu seikkaili yhä enemmän.

Vuodet ovat huomaamatta ujuttaneet Kailan sarjoihin arjen historiaa. Väritelevisiota käydään katsomassa ihan naapuritalossa asti, eikä ovimikko päästä ravintolaan ilman pikkutakkia.

Toto Kaila sai Puupäähatun oikeastaan kahdesti. Vastaperustetulla sarjakuvaseuralla ei ollut varaa oikeaan hattuun, eikä palkinnon pitkäikäisyyttä aavistettu. Kaila saikin vain "huopahatun teelmän", josta tekijä valmistaa lopullisen päähineen. Vuonna 1992, palkinnon 20-vuotisjuhlissa Kaila sai lopulta kunnon hatun.

press laajakuva perhe WEB

Valokuva: Jyrki Vainio

Puupäät

puupaa.png

Suomen sarjakuvaseura ry on vuodesta 1972 lähtien jakanut arvostetuinta suomalaiselle sarjakuvantekijälle annettavaa palkintoa, Puupäähattu-palkintoa. Nimensä ja muotonsa se on saanut Ola Fogelbergin klassisen sarjakuvahahmon Pekka Puupään päähineen mukaan.

Palkinto on tähän mennessä myönnetty seuraaville tekijöille (suluissa tekijän tärkeimmän sarjakuvan nimi):

2020 Petteri Tikkanen
2019 Sari Luhtanen ja Tiina Paju (Maisa ja Kaarina)
2018 Martti Sirola
2017 Tiitu Takalo
2016 Ville Pirinen
2015 Kari Korhonen (Disney)
2014 Terhi Ekebom
2013 Heikki Paakkanen
2012 Kaisa Leka
2011 Tommi Musturi
2010 Tiina Pystynen
2009 Ville Ranta
2008 Juho Juntunen 
2007 Marko Turunen
2006 Ilkka Heilä (B. Virtanen)
2005 Jii Roikonen (Jasso-kissa)
2004 Timo Aarniala
2003 Katja Tukiainen
2002 Petri Hiltunen (Praedor, Väinämöisen paluu)
2001 Jukka Tilsa
2000 Jussi "Juba" Tuomola (Viivi ja Wagner)
1999 Kati Kovàcs 
1998 Pauli Heikkilä ja Markku Paretskoi (Vanhat herrat)
1997 Matti Hagelberg
1996 Egon Meuronen ja Olavi Vikainen
1995 Pentti Otsamo
1994 Pauli Kallio (Kramppeja ja Nyrjähdyksiä)
1993 Riitta Uusitalo (Nasu, Tipu Laitinen)
1992 Jyrki "Jykä" Paavola ja Risto "Rike" Nurisalo
1991 Kivi Larmola
1990 Touko Laaksonen alias Tom of Finland (Kake, Mike)
1989 Timo Mäkelä (Peikkonen, Häjyt)
1988 Usko Laukkanen
1985 Kari Leppänen (ei vastaanottanut palkintoa)
1984 Kari Suomalainen (Wälskärin kertomuksia)
1983 Jorma Pitkänen (Näkymätön Viänänen)
1982 Erkki Tanttu (Rymy-Eetu)
1981 Mauri Kunnas
1980 Tove ja Lars Jansson (Muumi)
1979 Veli-Pekka Alare (Pekko)
1978 Tarmo Koivisto (Mämmilä)
1975 Asmo Alho (Kieku ja Kaiku)
1973 Veikko Savolainen (Joonas)
1972 Toto Fogelberg-Kaila (Pekka Puupää)

Palkinto on jaettu sarjakuvataiteilijoille vuosittain, kahta lyhyttä taukoa lukuun ottamatta. Palkinnon perusteet ja painotukset ovat vaihdelleet, koska kukin saaja on vaikuttanut suomalaiseen sarjakuvaan omalla tavallaan. Puupäähattua ei kuitenkaan ole milloinkaan jaettu yksittäisestä albumista vaan koko tuotannosta.

1970–80-luvuilla ammattimaisia piirtäjiä oli vain kourallinen. Puupäähatun saajat olivat osin myös nuoria tekijöitä, joista tuli veteraaneja vasta iän myötä.

1990-luvulla nousi uusi piirtäjäsukupolvi, joka innostui 1970-luvun sarjakuvabuumista eurooppalaisine laatusarjakuvineen ja kokeili siipiensä kantokykyä sarjakuvaseurojen lehdissä 1980-luvulla. 

2000-luvun ilmiö on ollut naispiirtäjien määrän kasvu, mikä on näkynyt myös palkituissa.