Vuoden 1997 Puupää-palkinto on myönnetty Matti Hagelbergille. Hagelberg (s. 1964) aloitti sarjakuvien piirtämisen 80-luvun alussa, mutta oman tyylinsä hän löysi vasta 90-luvulla. Vuonna 1993 Taideteollisen korkeakoulun grafiikan laitokselta valmistunut Hagelberg tekee nykyisin moderneinta sarjakuvaa Suomessa.
Jo Hagelbergin piirrostyyli erottaa hänet selkeästi muista suomalaisista sarjakuvataiteilijoista. Hän käyttää maailmallakin sarjakuvassa erittäin harvinaista raapetekniikkaa, jossa valkoinen kaivetaan esiin veitsellä mustan pinnan alta. Ensimmäisen kerran Hagelberg esitteli raapesarjakuviaan B.E.M. - omakustanteessaan, jonka hän julkaisi vuonna 1992. Se päätti hänen etsikkovaiheensa kerralla. Oma tyyli on siitä pitäen ollut valmis. Grafiikka on silmiinpistävän olennainen osa Hagelbergin sarjakuvia - liki kirjaimellisesti. Taiteilija on itse sanonut haluavansa tehdä fyysistä ja pikkutarkkaa jälkeä, joka sattuisi lukijan silmiin.
Sarjakuviensa hulvattoman aihemaailman Hagelberg ammentaa muista sarjakuvista, tv-sarjoista, animaatiosta sun muusta populaarikulttuurista, joiden hahmoja ja ideoita hän kierrättää modernistiseen tyyliin. Esimerkiksi Hagelbergin alteregona seikkailee usein Lauri Kenttä. Se on Teräsmiehen siviilihenkilöitymän Clark Kentin vanha suomenkielinen nimi. Hagelberg tutkii sarjakuvan muotokieltä tiivistämällä tarinat mahdollisimman vähiin sivuihin, vain kaikkein olennaisimpiin ruutuihin. Usein pinnalta paistaa vain lystäily populaarikulttuurin kunniagallerian kustannuksella, joka sekin riittäisi monelle sarjakuvataiteilijalle ja lukijallekin. Pintaa syvemmällä Hagelbergilla on kuitenkin omat ajatuksensa, joita hän ammentaa esimerkiksi kirjallisuusteorioista ja metafysiikasta. Niiden esiinkaivaminen on lukijalle työlästä, usein mahdotontakin. Mutta Hagelberg tai hänen sarjakuvansa eivät kumarra yksiviivaisia tulkintoja.
Moderni sarjakuva on nykyisin hyvin kansainvälistä. Hagelbergkin on saanut töillään vastakaikua varsinkin Euroopasta. Ranskassa hänen töitään on julkaistu jo useasti, muun muassa arvostetussa Lapin-lehdessä. Sikäläisissä alan piireissä hän nauttii kulttisuosiota. Keväällä hänet kutsuttiin Sveitsiin Lüzernin sarjakuvafestivaalille esittelemään töitään. Sveitsissä Hagelbergin sarjakuvia julkaisee saksankielinen Strapazin, yksi Euroopan tasokkaimmista uuden aallon lehdistä.
Suomessa laaja yleisö tuntee Hagelbergin parhaiten Sarjakuvastin-antologioista. Hagelberg kuuluukin suomalaisten modernien sarjakuvataiteilijoiden samannimiseen ryhmään. Hänen esikoisalbuminsa Venuksen sulttaani ilmestyi viime vuonna Suuren Kurpitsan julkaisemana.
