1999: Kati Kovàcs

1999_kuva1.gifSuomen sarjakuvaseuran Puupää-palkinnon sai vuonna 1999 Kati Kovács. Vuonna 1963 syntynyt Kovács on asunut vuodesta 1986 lähtien Italiassa, josta käsin hän on piirtänyt sarjakuviaan Suomeen.

Kovácsilta on tähän mennessä ilmestynyt kaksi albumia: Vihreä rapsodia (Like, 1994) ja Karu selli (Like, 1996).

Hänen lyhyempiä tarinoitaan on julkaistu niin suomalaista sarjakuvaa julkaisevissa lehdissä ja antologioissa (mm. Kannus, Sarjari, Suuri Kurpitsa, Sarjakuvastin) kuin sanoma- ja aikakauslehdissäkin (mm. Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat, Me naiset, Kansan Uutisten Viikkolehti). Katin molemmat albumit on käännetty ruotsiksi (Grön rapsodi ja Karu cell, Optimal Press 1995 & 1997). Karu cell toi hänelle Ruotsin sarjakuvaseuran jakaman Urhunden-palkinnon parhaasta käännösalbumista vuonna 1997. Karu selli on käännetty myös saksaksi (Karussell, Schreiber & Leser, 1998). Lisäksi yksittäisiä lyhyempiä tarinoita on julkaistu Saksassa, Ranskassa (Lapin, Ego Comme X), Espanjassa (N.S.L.M.) ja Sloveniassa (Stripburger). Parhaillaan Kovács tekee (Suomen) Cosmopolitaniin sivun pilakuvaa. Valmisteilla on myös kolmas kokopitkä albumi, Pahvilapsi, jonka on tarkoitus ilmestyä syksyllä.

Kati Kovács on niitä harvoja suomalaisia sarjakuvataiteilijoita, jotka taitavat albumimittaisen tarinankerronnan. Kovácsin kerronta on sarjakuvamaista - se soljuu ruudusta toiseen pidäkkeettä. Kahdessa albumissaan, Vihreä rapsodia ja Karu selli, hän on osoittanut osaavansa punoa tarinoita, jotka kestävät useammankin luennan.Tarinoiden hahmot ovat arkisia, kuin meidän maailmastamme. He painivat tavanomaisten ongelmien kanssa - seksi, ihmissuhteet, elämä, kuolema. Kovácsin vahvuus on kuitenkin siinä, miten hän yhdistää arkisen ja epätavallisen. Äkkipäätä normaalin näköisessä maailmassa voi tapahtua mitä tahansa. Hurjat käänteet ja lempeä musta huumori saavat lukijan hykertelemään itsekseen - ja paikoin räjähtämään hersyvään nauruun.

Kovács on - kuten kaikki ajan hammasta kestävät taiteilijat - kyennyt luomaan oman maailmansa. Maailman, jossa on omat lainalaisuutensa ja sääntönsä. Maailman, jossa taiteilija on herra ja hidalgo ja määrittää, kuka tekee mitäkin ja mikä on mahdollista.Tyylillisesti Kovács on kyennyt vuosien varrella sekä säilyttämään oman polveilevan jälkensä että myös uusiutumaan ja kehittymään. Kuvakerronta ei kuitenkaan sorru itsetarkoituksellisuuteen - tärkeintä on kunnon tarina. Kovács käyttää tussiterää ja vesivärejä taiten. Etenkin värisarjakuvissaan hän on elementissään; kauniit, ilmaisuvoimaiset värit hehkuvat tunnetta. Sekä tarinasta että piirroksista kuvastuu Kovácsin taiteen keskeinen ominaisuus: konstailemattomuus. Hän osaa kuvata erilaisia ihmisluonteita eloisasti ja yllättävästi. Tarinat ja niiden hahmot ovat perin inhimillisiä. Ja siksi totta.

Puupäät

puupaa.png

Suomen sarjakuvaseura ry on vuodesta 1972 lähtien jakanut arvostetuinta suomalaiselle sarjakuvantekijälle annettavaa palkintoa, Puupäähattu-palkintoa. Nimensä ja muotonsa se on saanut Ola Fogelbergin klassisen sarjakuvahahmon Pekka Puupään päähineen mukaan.

Palkinto on tähän mennessä myönnetty seuraaville tekijöille (suluissa tekijän tärkeimmän sarjakuvan nimi):

2023 Mari Ahokoivu
2022 Harri "Wallu" Vaalio
2021 Hanneriina Moisseinen
2020 Petteri Tikkanen
2019 Sari Luhtanen ja Tiina Paju (Maisa ja Kaarina)
2018 Martti Sirola
2017 Tiitu Takalo
2016 Ville Pirinen
2015 Kari Korhonen (Disney)
2014 Terhi Ekebom
2013 Heikki Paakkanen
2012 Kaisa Leka
2011 Tommi Musturi
2010 Tiina Pystynen
2009 Ville Ranta
2008 Juho Juntunen 
2007 Marko Turunen
2006 Ilkka Heilä (B. Virtanen)
2005 Jii Roikonen (Jasso-kissa)
2004 Timo Aarniala
2003 Katja Tukiainen
2002 Petri Hiltunen (Praedor, Väinämöisen paluu)
2001 Jukka Tilsa
2000 Jussi "Juba" Tuomola (Viivi ja Wagner)
1999 Kati Kovàcs 
1998 Pauli Heikkilä ja Markku Paretskoi (Vanhat herrat)
1997 Matti Hagelberg
1996 Egon Meuronen ja Olavi Vikainen
1995 Pentti Otsamo
1994 Pauli Kallio (Kramppeja ja Nyrjähdyksiä)
1993 Riitta Uusitalo (Nasu, Tipu Laitinen)
1992 Jyrki "Jykä" Paavola ja Risto "Rike" Nurisalo
1991 Kivi Larmola
1990 Touko Laaksonen alias Tom of Finland (Kake, Mike)
1989 Timo Mäkelä (Peikkonen, Häjyt)
1988 Usko Laukkanen
1985 Kari Leppänen (ei vastaanottanut palkintoa)
1984 Kari Suomalainen (Wälskärin kertomuksia)
1983 Jorma Pitkänen (Näkymätön Viänänen)
1982 Erkki Tanttu (Rymy-Eetu)
1981 Mauri Kunnas
1980 Tove ja Lars Jansson (Muumi)
1979 Veli-Pekka Alare (Pekko)
1978 Tarmo Koivisto (Mämmilä)
1975 Asmo Alho (Kieku ja Kaiku)
1973 Veikko Savolainen (Joonas)
1972 Toto Fogelberg-Kaila (Pekka Puupää)

Palkinto on jaettu sarjakuvataiteilijoille vuosittain, kahta lyhyttä taukoa lukuun ottamatta. Palkinnon perusteet ja painotukset ovat vaihdelleet, koska kukin saaja on vaikuttanut suomalaiseen sarjakuvaan omalla tavallaan. Puupäähattua ei kuitenkaan ole milloinkaan jaettu yksittäisestä albumista vaan koko tuotannosta.

1970–80-luvuilla ammattimaisia piirtäjiä oli vain kourallinen. Puupäähatun saajat olivat osin myös nuoria tekijöitä, joista tuli veteraaneja vasta iän myötä.

1990-luvulla nousi uusi piirtäjäsukupolvi, joka innostui 1970-luvun sarjakuvabuumista eurooppalaisine laatusarjakuvineen ja kokeili siipiensä kantokykyä sarjakuvaseurojen lehdissä 1980-luvulla. 

2000-luvun ilmiö on ollut naispiirtäjien määrän kasvu, mikä on näkynyt myös palkituissa.