-
Sarjakuvaneuvoksen arvonimet Kalle Hakkolalle, Ville Hänniselle, Esko Oksialalle, Susanna Partiolle ja Saara Pääkköselle
Suomen sarjakuvaseura on 50-vuotisjuhlavuonnaan päättänyt myöntää sarjakuvaneuvoksen arvonimen seuraaville viidelle henkilölle, jotka ovat toiminnallaan merkittävästi edesauttaneet sarjakuvailmaisun asemaa Suomessa. Kalle Hakkola Kaikki valokuvat: Henry Söderlund Kulttuurintuottaja Kalle Hakkola (s. 1971) on koulutukseltaan kirjastonhoitaja. Hakkola on toiminut Suomen sarjakuvaseura ry:n ja Sarjakuvakeskuksen toiminnanjohtajana, aluksi kokelmanhoitajana. Hän on ollut aktiivinen muun muassa perustamassa Sarjakuvakeskusta ja laajentamassa sen…
-
Vuoden 2021 Puupäähattu Hanneriina Moisseiselle
Suomen sarjakuvaseura on päättänyt myöntää vuoden 2021 Puupäähattu-tunnustuspalkinnon monipuoliselle taiteilija Hanneriina Moisseiselle. Hän on tunnettu muun muassa Kannas- ja Isä-teoksistaan. Samalla jaetaan Suomen sarjakuvaseuran 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi peräti viisi sarjakuvaneuvoksen arvonimeä: Kalle Hakkolalle, Ville Hänniselle, Esko Oksialalle, Susanna Partiolle ja Saara Pääkköselle. Lisää perusteista täällä. Suomen sarjakuvaseura ry on vuodesta 1972 lähtien jakanut arvostetuinta suomalaiselle sarjakuvantekijälle elämäntyöstä…
-
Merkkiteos avaa uuden roolin sarjakuvantekijälle – Viivi Rintasen Sarjakuvaterapiaa Sarjainfon arviossa
Viivi Rintanen Sarjakuvaterapiaa ja muita kertomuksia hulluudesta Suuri Kurpitsa Arvio: Tessa Astre Viivi Rintasen tuore julkaisu on yhteennivouma Rintaselle luovutetuista hulluuskertomuksista. Teos yhdistelee klassisella tavalla kerronnassa temaattisten yhteyksien kautta löytyviä tasoja: tekijään pohjaavan kertojan omaa psykoterapiaa ja toisten kokemuksiin pohjautuvia käsikirjoituksia. Keskeisenä aihepiirinä on äiti-tytär-suhde, ja aineistojen antajissa on vahva naisedustus. Muutkin kipukohdat yhdistävät useita…
-
Mielikuvituksen monumentti – Pauli Kallion Ammatti: käsikirjoittaja Sarjainfon arviossa
Arvio: Heikki Jokinen On todella vaikeaa elättää itsensä mielikuvituksellaan. Vielä vaikeampaa on tehdä se vuosikymmenestä toiseen. Tamperelainen käsikirjoittaja Pauli Kallio (s. 1960) on onnistunut tässä. Vieläpä sarjakuvassa, eli taiteenlajissa, jossa eivät ole liikkuneet isot palkkiot, palkinnot ja apurahat. Tehkää perässä. Piirtäjä Jussi Karjalainen (s. 1963) oli sopinut Ilta-Sanomiin kuukauden kotimaisen sarjakuvan kesäkuuksi 1986. Aiheen päättämisessä…
-
Häiritsevät korukuviot – Lars Jansson jatkoi sisarensa Toven työtä eikä päässyt sitä pakoon aikakoneellakaan
Teksti: Ville Hänninen Tove Janssonin novelli ”Sarjakuvapiirtäjä” (kokoelmassa Nukkekaappi, 1978) kuvaa piirtäjää, joka hyppää toisen nahkoihin. Taiteilija Allington on lakannut tekemästä suosittua Blubby-sarjakuvaansa vuosien jälkeen ja kadonnut jäljettömiin. Samuel Stein jatkaa hänen työtään, ja Allington tutustuu hänen työtapoihinsa ja persoonaansa. Tove Jansson ei tehnyt toisen luomusta vaan kehitti omansa. Hänen kuitenkin piti mukautua sanomalehtisarjakuvateollisuuteen. Tove…
-
Hivuttamalla kohti parempaa – sarjakuvataiteen apurahojen kehitys Suomessa
Sarjainfo kartoitti, miten sarjakuvataiteilijoiden apurahatilanne on viime vuosina muuttunut. Jutun lopussa on kalenteri vuodenkierron apurahahauista. Teksti: Ville Hänninen Kuvitus: Tuisku Hiltunen Vuonna 2001 ilmestyi toimittaja Heikki Jokisen selvitys Tuolien välistä omalle pallille – sarjakuva valtion taidehallinnossa. Opetusministeriön julkaisusarjassa ilmestynyt selvitys pyrki kartoittamaan silloista apuraha- ja tukitilannetta ja pohtimaan ratkaisuja ilmeneviin ongelmiin. Taidehallinnon kannalta sarjakuva oli ollut olemassa vasta…
-
Iso pala puolen vuosisadan kauheaa rakkaustarinaa – Tenavat – Parhaat sarjat 1970–1979 Sarjainfon arviossa
Charles M. Schulz Tenavat – Parhaat sarjat 1970–1979 Suomentaneet Antti Koivumäki, Jouko Ruokosenmäki (esipuhe) Otava Arvio: Vesa Kataisto Vuosikymmenen vaihtuessa 1960-luvusta 1970-luvulle maailma oli suurten muutosten aiheuttamassa käymistilassa. Miljoonat amerikkalaiset olivat löytäneet tuekseen jotain pysyvää, Tenavat-sarjakuvan, joka toimi kansakunnan turvariepuna. Schulz itse teki selväksi, ettei hän koskaan hyväksynyt syndikaatin antamaa nimeä Peanuts, vaan pyrki välttämään…
